»Näethän, korvakuulolla laski», nauroi Jussi.
»Eihän sitä toki nukkua saa kosken laskussa», virkkoi Erkki.
»Oletteko kauvankin ollut laskumiehenä?» oli Jussin kysymys.
»Johan sitä taitaa tulla puolentoistakymmentä vuotta.»
»Onhan sitä siinäkin», arveltiin.
»Ei ole tainnut sattua vahinkoakaan laskiessa?» kysyi Erkki.
»Ei ole sattunut tähän asti, vaan eihän sitä tiedä milloin saattaa raapaista onnettomuuskin. Ei se vahinko tule kello kaulassa», tuumaili laskumies.
»Pyhän pauhu kuuluu», tuumi Jussi.
»Kuuluu.—Herrat, nouskaahan nyt katsomaan Pyhää», huusi laskumies herroille.
Herrat olivat unen helmoissa. Pitkä ja laiha herra nukkui veneen laidan ja tervatynnyrein välisessä kolossa ja Jussi oli asettanut kontin tueksi hänen retkottavalle päälleen. Lyhyt ja lihava herra nukkui keskellä venettä hyvinkin mukavasti. »Ketä ne ovat nämä herrat?» kysyi Erkki. »Sieltä kuuluvat Oulusta olevan, Ruuperi tää lyhyt herra, tuon pitkän nimeä en muistakaan. Varta vasten lähteneet tänne Oulusta saadakseen Pyhää laskea», selitti laskumies. »Se niin.»