PIETOLA. Minun ei olisi tarvinnut lainaa ottaa, jos olisin taloni uudistellut vähitellen. Niin oli aikomukseni. Mutta Korhonen, Amerikan rikas, tuli ja tyrkytti rahojaan, niin ajattelin, että nostan palaneen taloni sijalle heti entistä ehomman.
RÄTTÄRI. Minä puhun Korhoselle ja sanon, ettei hän nyt saa vaatia velkaa maksettavaksi.
PIETOLA. Välittäneekö tuo, kun ei ole uskonveljiäsi.
RÄTTÄRI. Kyllä minun sanaani kuuntelevat muutkin kuin uskovaiset.
PIETOLA. Lähdetään tuonne kamarihuoneisiin.
TOLARI tulee pirttiin.
RÄTTÄRI. Päivää, Tolari.—Tämä Tolari se Pietolassa aina talvehtii kuin karhu pesässään.
PIETOLA. Meillehän se on kotiutunut.—Kuule, Tolari, sinusta minä saankin kesärengin.
TOLARI. Mutta ottiatuota—kun ottiatuota—
PIETOLA. Minä ymmärrän. On kuulunut tukkilaisten ääniä, niin on into noussut. Aiot taas tukkijoelle?