RÄTTÄRI. Tolari, vanha tukkipoika, pölkyn selkäänhän se tahtoo kuoliakin.
PIETOLA uhkaavasti katsoo Tolaria, sitten menee.
RÄTTÄRI. Kai sinä, Tolari tiedät, että minä olen maksanut Pertun leskivainajalle sen lainan, jossa sinäkin olit todistajana?
TOLARI. Kyllä minä ottiatuota. Tolvas-Liisa sanoi terveisiä leskivainajalta, että Rättäri on kuitti.
RÄTTÄRI. Niin että tiedät sen maksetuksi.—No, vieläkö rovasti on vaatinut sinua rippikouluun?
TOLARI. Ei ole ottiatuota.
RÄTTÄRI. Minä sanoin rovastille, että ei saa vanhaa miestä kiusata. Eikä se sinua enää häätyytä. (Menee)
TOLARI (yksin). Hyvä mies tuo rättäri. Ja oli hyvä, kun sattui, niin ei Pietola kovin ottiatuota. Mutta pitää joutua, muuten ottiatuota. (Kokoilee tavaroitaan.) Olisinhan minä Pietolassa ottiatuota siihen asti kun ottiatuota. Mutta hyvä oli näin—
ANNI (tulee pirttiin). Täällähän se on Tolari. Sinun pitää heti mennä myllyyn.
TOLARI. Minä itse saan myllyä, jos en ottiatuota. (Etsii jotakin.)
Missä hiidessä on ottiatuota?