HUOTARI. Niinkö oli ankaraa se tauti!
KATRI (pukeutuneena kansallispukuun ja runsaasti koristettuna tulee kuistin kautta). Poika, vieraita tulee tien täydeltä!
TURKKA. Katri kaunis kumppanini, lähdemme vieraita vastaan. (Menevät perälle oikealle)
HUOTARI (yksinään). Anni tuolta kurkistelee. Mutta koetetaan nyt uutta konstia. (Asettaa hinkinpohjan kuvastimekseen ja somisteleikse.)
ANNI (tullen Huotarin luo). Mitä Heikki Anselmi niin peilailee?
HUOTARI. Sano: herra Huotari!—Herra Huotari peilaa odotellen uutta heilaa! (Peukalokoukut liivien hihareijässä laulaa selin Anniin.)
On niitä kukkia muuallai
ei niityn mättähillä.
On niitä tyttöjä muuallai
ei tään kylän emännillä.
ANNI (puikahtaen Huotarin eteen).
Herranpäivill' on päätetty,
että nätti se naida pitää.
Hei löydätkö toista tään tytön moista?
Siit' ei tule mitään!
HUOTARI kääntyy toisaalle astelemaan.