TURKKA. Missä se on?
PÖLHÖ-KUSTAA. Ei Kustaa saa sanoa, äiti toruu.
TURKKA. Äitisihän on kuollut.
PÖLHÖ-KUSTAA. Ei ole äiti kuollut, äiti on taivaassa.
TURKKA. Miten äitisi sanoi, kun kielsi?
PÖLHÖ-KUSTAA. »Kustaa ei saa näyttää Tolvas-Liisalle eikä rättärille eikä kenellekään muille kuin Pietolalle, muuten Kustaa ei pääse Pietolaan pojaksi. Muista nyt, Kustaa!»
TURKKA. Oletko näyttänyt Pietolalle?
PÖLHÖ-KUSTAA. Pietola lyö ruoskalla.
TURKKA. Vai niin.—Lähdemme tuonne joelle Maijan luo, niin Kustaa saa kahvia ja nisua. (Menee perälle)
PÖLHÖ-KUSTAA. Voi saateri! (Seuraa Turkkaa.)