PÖLHÖ-KUSTAA (istuu ja kaataa rahat lakkiinsa). On näitä viisimonta.
TURKKA (istuen viereen). Onhan näitä kymmenenkinmonta. Mutta eivät ole kaikki kirkkaita. Tuossa on kirkas. Keneltä Kustaa on tämän saanut?
PÖLHÖ-KUSTAA. Sen Kustaa sai kirkonkylän herroilta, kun Kustaa meni postiryökkynälle laulamaan:
Voi voi voi kun ei miestä saa,
sano Anttilan Amalia.
Mitäs sä laitoit hameesi helmaan
rimsuja kamalia.
TURKKA. Onko Kustaa saanut kirkasta hopeata rättäriltä?
PÖLHÖ-KUSTAA. Tuon Kustaa sai rättäriltä. Rättäri ja Tolvas-Liisa rakastivat toisiaan, mutta Kustaa ei sano kenellekään.—Ja tuon Kustaa sai Tolvas-Liisalta. Kustaan piti sanoa: Pietola on ottanut äidin rahat, jumala rankaisee Pietolaa.
TURKKA, (kuin itsekseen). Siis Tolvas-Liisa, joka rakastaa rättäriä!
PÖLHÖ-KUSTAA. Mutta Kustaa ei sano kenellekään.
TURKKA. Kukas on ottanut äitisi rahakengän?
PÖLHÖ-KUSTAA. Ei sitä kukaan ottanut.