PIETOLA (yksin). Katrin ja——! Katrin ja pojan kihlajaiset!
Perältä alkaa kuulua tukkilaisten laulunhyminää.
Pietola päättävästi ja nähtävällä mielihyvällä istuu juomaan kahvia.
RÄTTÄRI (kurkistellen tulee oikealta). Ettehän vain ole juomassa Turkan ja Katrin kihlajaisia! Turkka on jo tällä aikaa ehtinyt saada teidät uskotetuksi!
PIETOLA. Emme ole vielä tavanneet. Mutta minä uskon, että se Turkka, josta nimismies on puhunut, on toinen Turkka ja jostakin muualta kotoisin.
RÄTTÄRI. Ja uskotte tämän Turkan olevan suurtilallisen pojan!
PIETOLA. Mutta ei hän koskaan ole sellaisia mahdottomuuksia uskottanutkaan.
RÄTTÄRI. Niin kehui minulle!
PIETOLA. Vai niin!—Kirjoitetaan Heilalalle. Heilalalta saadaan luotettava tieto.
RÄTTÄRI. Minä kirjoitan Heilalalle.—Tulkaa pois. (Menevät vasempaan.)