– Kansakoulussa sitä luimme suutarin Sakin kanssa. Tehtäneekö Sakistakin joskus tuommoinen kuva...
– Hupsu sinä, mikä se suutarin Sakki on?
– Se on eräs suutarinpoika siellä minun kotipitäjässäni. Kas sillä olikin vähän mainio pää. Se poika laittoi runojakin, koska häntä vain halutti. Mikä tuo toinen on?
– Se on Lönnrot.
– No niin onkin, se ukko sieltä Sammatista, joka Kalevalan on koonnut.
– Mennään nyt katsomaan omaa huonettasi, se on sellainen pieni kammio siellä ruokasalin vieressä. Katso, tässä se nyt on.
– Minun huoneeni! oikeinko totta?
– Niin, jos olet tottelevainen ja siivo, tietysti, sillä ei rehtori muuten anna sinun olla täällä.
– Onpa täällä koulukirjojakin.
– Niin, kai maar rehtori rupeaa sinua opettamaan.