"Tulen minä vissiin, kun täti vain pukee."
"No kyllä puen."
"Ja sitte Inkeri syö paljo konvehtia ja Martta saa myöskin."
"Saako Marttakin? Kiitoksia vain, mutta ei minulla olekkaan antaa
Inkerille konvehtia."
"Eikö ole? Syökö Martta itse kaikki?"
"Ei minulla ole ollenkaan konvehtia. Martta on köyhä tyttö vain, eikä sellaisten häissä sokerileivoksia syödä."
"Ja Martta syö itse koko rasiallisen."
"Minkä rasiallisen?" —
"Täti sanoi, että ne ovat Martan, ne konvehdit tuolla rasiassa, tuolla pöydällä."
"No niitä lapsia! Me ostimme sinulle vähän hääkonvehtia", sanoi Agaata, "ja aioimme lähettää ne Haalmanskalle tietämättäsi, mutta Inkeri sai niistä vihiä ja ilmoitti taas koko asian; vaan samahan se on."