Erä-Pyhä. Klaus Götrikkinen. Miekan ostaja. Pyhän Henrikin Juhla Agnes Lichtenau. Merellä. Tappo-kedolla. Luostari-neito. Tähtien tutkia. Yö-matka. Behmgerichte. Jumalan tuomio. Pääte.
Tallitatko kultani kuvan.
(Runeberg.)
Lähtöselle kerran puhui poika: "Lähde, niitun silmä, ilkivalta! Sinussa on monta sataa kertaa Kuvansa jo nähnyt kultaseni. Mutta tallitatko kuvasensa, Säilytätkö sen? Et ikänänsä. Kuva katoo, kun hän pois on mennyt, Turhaan sitä sitten haen täältä. Rankaisenko nyt sua häijy lähde, Ryötän, sekoitanko vetes kirkkaan, Sotken, tallaanko sun kukka rantas?"
Lähde sinisilmä tähän lausui: "Mintähden mua rankaisisit, Minun ryöttäisit ja sekoittaisit, Kukat sotkisit mun vierilläni. Enhän ole muu kuin veden tyttö, Sydäntä ei mulla sykkimässä, Werta lämmintä ei suonissani, En voi rakastaa, ei rakkaan' olla. Toista kun ei oma poves lämmin, Oman sydämesi lämmin lähde Säästä kauemmin sun kultas kuvaa, Kuin hän vieressäsi kukoistaapi."
Lohdutus.
Älä itke, poika, vaikka oma kultas otettiin, Älä raukka vaikertele, usein, usein käypi niin, Älä valvo yöt ja päivät, ällös vaikein valita, Eihän aina ihmisille ilopäivää tarita.
Turhaan kaipaat, älä tyhjään kyyneleitä vuodata, Ota toinen kulta sulle, ota taivaan Jumala, Hän ei jätä, hyljää ketään, aina vaan hän rakastaa, Yksikään ei ikänänsä tätä kultaa sulta saa.
Keväälle.
Kevä jo joudu, jo kahleista päästä Talven tallaamat, sulata jää. Älä nyt aurinko säteitä säästä, Joudu jo, nouse jo lämmittään. Nukkunut luonto jo herää, jo herää, Aika on elää.