— Siellä tuntui niin tyhjältä ja ikävältä, että läksin pois. Tuota tietä minä menen, hän sanoi viitaten tielle päin, jota Clarenkin oli mentävä.
— Ka, joko sinä lähdet? Pääset minun kyydissäni vähän matkaa.
Hänen kalpeille kasvoillensa kohosi heleä puna.
— Kiitoksia paljon, mr Clare.
Kohta hän tapasi isännänkin ja selvitti asiansa hänen kanssaan. Sitten molemmat nousivat vaunuihin.
— Minä lähden pitkälle matkalle, Izz, hän sanoi ajaessaan. Aijon käydä
Brasiliassa.
— Mitä mrs Clare niin pitkästä matkasta arvelee? kysyi Izz.
— Ei hän lähde vielä mukaan, vasta jonkun vuoden kuluttua. Minä menen tutkimaan oloja, katsomaan miltä elämä sillä puolen maailmaa näyttää.
Ajoivat kotvan matkaa mitään virkkamatta.
— Kuinka toiset voivat? kysyi Clare viimein. Kuinka Retty jaksaa?