— Merkitsee tietenkin, ettei kirjota. Olet hylätty vaimo, Tess kaunoiseni!
Hän tarttui hetken hurmiossa Tessin käteen; Tessillä oli rukkaset yllä, ja D'Urberville tunsi karkean nahan, mutta ei ollenkaan pehmoisia, lämpimiä sormia.
— Et saa — et saa! Tess huudahti tuskallisesti, vetäisten kätensä pois rukkasesta, joka jäi D'Urbervillen käteen.
— Voi, mene pois täältä — mene minun tähteni, mieheni tähden, mene, jos olet tosi kristitty!
— Minä menen, tämä vastasi kiihkeästi, antoi rukkasen takaisin ja aikoi lähteä. Kääntyi kuitenkin vielä sanoen: — Tess, Jumala sen tietää, en tarkottanut pahaa ottaessani sinua kädestä.
He olivat olleet niin kiintyneitä keskusteluunsa, etteivät kuulleet hevosen kavioiden kopsetta takanaan, ennenkuin Tessin korvaan hihkaistiin:
— Mitä helvettiä sinä juokset työstäsi keskellä rupeamaa?
Vuokraaja Groby oli nähnyt pitkän matkan päästä kaksi henkeä ja oli ratsastanut heidän luoksensa nähdäkseen, mitä tekemistä heillä oli hänen pellollaan.
— Älkää puhuko hänelle tuolla tavalla, sanoi D'Urberville, ja hänen silmissään välähti jotain, jota ei saattanut kristillisyydeksi sanoa.
— Niinkö vainen, herraseni? Mitähän metodistipapilla on hänen kanssaan tekemistä?