»Grünlich tekee siis vararikon…?» kysyi Tony hiljaa, kohoten tyynyiltä ja tarttuen konsulin käteen…
»Niin, lapseni», vastasi isä vakavasti. »Sinä et ole pitänyt sitä mahdollisena, niinkö?»
»En ole olettanut mitään varmasti…» änkytti Tony. »Kesselmeyer ei siis laskenut leikkiä…?» hän jatkoi tuijottaen syrjään, ruskeaan mattoon… »Hyvä Jumala!» pääsi sitten hänen suustaan, ja hän vaipui takaisin istuimelleen. Vasta tällä hetkellä selvisi hänelle, mitä kaikkea sisältyi sanaan »vararikko», ja hän muisti sen kauhun tunteen, jonka tuo sana jo hänen lapsena ollessaan oli herättänyt hänessä… »Vararikko»… se oli kamalampaa kuin kuolema, se merkitsi hälyä, romahdusta, häviötä, häpeää, häväistystä, epätoivoa ja kurjuutta… »Grünlich tekee vararikon!» hän toisti. Tuo sana vaikutti häneen niin lamauttavasti, niin musertavasti, ettei hän osannut ajatella apua, ei edes, että hänen isänsä mahtaisi mitään.
Konsuli katsoi tytärtään kulmat koholla, pienillä syvällä olevilla silmillään, joissa oli hyvin surullinen ja väsynyt ilme, mutta jotka sentään kuvastivat mitä suurinta jännitystä.
»Kysyin siis sinulta, rakas lapseni Tony», sanoi hän lempeästi, »oletko valmis seuraamaan miestäsi myös köyhyyteen?…» Heti tämän sanottuaan hän kuitenkin huomasi käyttäneensä vaistomaisesti sanaa »köyhyys» peloituskeinona ja lisäsi nyt: »Hän voi vielä nousta…»
»Tietysti, isä», vastasi Tony. Mutta se ei estänyt kyyneleitä syöksymästä esiin. Hän itki batistinenäliinaansa, joka oli koristettu pitseillä ja jossa oli nimimerkki A. G. Hän itki vielä aivan kuin lapsena ollessaan, luonnollisesti ja ujostelematta. Hänen ylähuulensa oli sanomattoman viehättävä hänen noin itkiessään.
Konsuli koetti yhä tutkia hänen silmiään. »Onko tuo sinun vakaa tarkoituksesi, lapseni?» kysyi hän. Hän oli aivan yhtä neuvoton kuin Tony.
»Eikö minun sitten ole pakko…» nyyhkytti Tony. »Täytyyhän minun…»
»Ei ollenkaan!» sanoi konsuli vilkkaasti, mutta korjasi sitten taas sanansa: »En suinkaan aivan ehdottomasti kehoita sinua siihen, rakas lapseni. Siinä tapauksessa, etteivät sinun tunteesi sido sinua erottamattomasti mieheen…»
Tony katsoi häneen kyynelistä välkkyvin silmin mitään käsittämättä.