Golgatan laella makasi maassa suuri risti, Jesuksen äiti seisoi taampana väkijoukon peitossa. Kuului kumeita vasaran iskuja, ne kaikuivat kipeästi äidin korvissa, hän kalpeni, mutta ei ollut ketään, jonka helmaan olisi päänsä painanut. —
Golgatan kummulla maa tärähteli, kun suuri risti pystytettiin, mutta äidin sydän ei lyönyt — se kuunteli! —
Golgatan laella seisoi korkea risti kahden matalamman ristin välissä, ja kahden ristin väliin nukkui Hän niinkuin isänsä pieneen kehtoon — —
PUNAISET HELMET.
Niin kuumasti paistoi päivä Johanneksen tummille kasvoille, kun hän seisoi kirkasvetisen Jordanin rannalla ja saarnasi parannusta. Kuuma oli etelän päivä, kuumemmat Johanneksen sanat, ja kansaa tulvasi hänen luoksensa Jerusalemista, Judeasta ja koko Jordanin ympäristöstä. — —
Viileä ilta teki tuloaan, ja Johannes istui uupuneena joen rannalla.
— Niin saapui Jesus ja pyysi häneltä kastetta, mutta aluksi kielsi
Johannes sen.
Ja Jesus riisui itsensä ja astui polviaan myöten solisevaan veteen. Niin kauniina poimuili hänen nuorekkaan vartalonsa kuva väreilevällä pinnalla, niin iloisesti porehti vesi hänen jaloissaan, ja kirkkaat kuplat ponnahtelivat ylös hänen kuultavaa ihoansa kohti — Pohjalla uinuvat jokisimpukat aukoivat kuoriansa ja ahneesti joivat sitä vettä, joka Jesuksen päälaelta valui.
Mutta taivas aukeni, ja kirkas valo säteili korkeudesta, kun siunauksen henki kyyhkysenä laskeusi Jesuksen päälaelle. —
Sitten istuivat kastettu ja kastaja tummien cypressien alle ja myöhään yöhön puhuivat siitä valtakunnasta, joka tuleva on. - Kiihkoton Jordan vienosti solisi, kukkivat myrtit levittivät suloista tuoksua, ja kirkkaita tähtiä syttyi — —
* * * * *