Kun katselen tuon valon kultakaarta,
Jon länsirannan laine kuvastaa,
Sen sätehillä etsiin rauhan saarta
Ma tahtoisin pois maasta matkustaa.
(Mansikoita ja Mustikoita III).
Kesän viimeinen kukka.
(Moore.)
Nyt kesän viime kukka
Kukoistaa yksin vaan;
Siskoistaan ruusu-rukka
Jäi myrskyn maailmaan.
Ei kukkaa ruusun laista
Syyslaaksoss' ollenkaan,
Mi voisi kaunokaista
Kuvastaa ruskoaan.
En suojatta ma sallis
Sun, kukka, kuihtuvan,
Waan siskojes luo, kallis,
Sun soisin nukkuvan.
Ma lehtes hiljaa heitän
Haudalle siskojen
Ja sunkin sinne peitän
Wienoisten vierehen.
Niin itse seuraan sitten,
Kun mennyt multakin
On joukko ystävitten,
Se mulle rakkahin.
Kun kuolon kello soipi
Jo veikon viimeisen,
Ken jäädä yksin voipi,
Maailman murheesen!
(Maiden ja Merien takaa 1864).
Syyslaulu.
(Mukailema.)