Antanut sekä alkuperäisiä että käännetyitä runoelmia Suomettareen ja kuvalehteen "Maiden ja Merien takaa," joista osa on painosta tullut vihkoksi kerättynä nimellä Sääskiä 1865. Suomentanut muutamia kirjoja.
Imatralla.
Hongat nuokkuu Imatralla,
Luonto näyttää huokaavan,
Pohjantähti taivahalla
On kuin silmä Jumalan;
Kun se loistaa,
Surut poistaa,
viittaa: tuoss' on kallis maa,
Sykkimään mi syömmet saa.
Wesi kiehuu, koski pauhaa,
Päilyilevät pisarat,
Aalto aalloss' etsii rauhaa,
Jylhät vuoret notkuvat.
Wuoksi jyskää,
Riehuu, ryskää:
On kuin jumalattaren
Kutsu taistoon vapauden.
Miksi makaat Suomalainen?
Herää, nouse unestais!
Taivas aukee loistavainen,
Sua kutsuu Jumalais.
Hän jo sulle
Walitulle
Walmistanut kruunun on.
Nouse valon voittohon!
(Maiden ja Merien takaa 1866).
Käen kukunta.
Käki kukkuilee,
Riemahuttelee
Oman kultans mieltä;
Wanhus, neitonen
Istuu, kuunnellen
Käen riemukieltä.
"Kuku kauvemmin
Lintu ihanin,
Ikäin aikaa soita",
Näinpä vanhus vaan
Lausuu lukeissaan
Käen kukunnoita.
Neito lempens kans',
Ollen toivoissans,
Kuiskaa vanhan luona:
"Kuku kerta vaan,
Niin mä kultain saan
Omaks tänä vuonna".