Hänen suomentamiansa runoelmia löytyy useampia Turun viikkosanomissa
1827, Fortell'in lauluvihkossa "Koottuja suomalaisia lauluja" 1828,
Oulun viikkosanomien ensimäisissä vuosikerroissa ja Lönnrot'in
Mehiläisessä.
Rakkauden huokaus.
(Ruotsista.)
Kun silmäät, salauvat
Mureeni murtavat;
Kun naurat, kuvauvat
Taivaat toivottavat.
Silmäni sulollansa
Kauneuttas katselee,
Waan varoin nähtävänsä
Petellä pyytelee.
Usein mull' unessa
Kuvailee kasvosi;
Waan uni on ohessa
Ja mennyt muotosi.
(Turun viikkosan. 1827).
Joutsen.
(Runeberg'in mukaan.)
Periltä ruskopilvien
Kun joutsen iloissaan
Wajosi luokse vesien,
Hän lauloi tullessaan.
Hän lauloi: "kevät kaunis on,
Niin kaunis Pohjanmaan;
Sen päivä pitkä, suruton
Ei yötä muistakaan!"