Keväillä, hei!
Jälleen hän saapi, vaan Inkeri ei
Nää sitä, vastaan ei juokse
kultansa luokse.
Multahan maan
Raukka on riutunut rakkaudestaan,
Näin yhä kuihtuva kurja,
Weljien orja.
Haukkanen, sun
Heitti hän hyväilläkseni mun.
Woi, mitä antava oisin,
Sulle nyt toisin.
Siipesi sai
Lemmetär muinen — ja lenteli vai
Sulhoaan etsien harras,
Mailmoilta marras.
Ei mua vois
Siipesi pienoiset kantoa pois;
Tuonelta lentimet oivat
Saan ma — ne voivat!
Kuoltuani,
Frithioa tervehdi, lintuseni,
Ja aina, kun itkeepi kulta,
Tervehdi multa!
(Mehiläinen 1836).
Eerikki Ticklén.
Pyhäjärven kappalaisen poika, syntynyt 1794, tuli yliopistoon v. 1815, kappalaiseksi Kärsämäelle (Pyhäjoen pitäjää) v. 1824, ja kuoli 1827.
Neidon valitus.