Ja tosiaankin. Kahdeksantoista vuotiaasta nuorukaisesta, jonka nimi oli
Ludvig Beethoven, tuli suuri säveltäjä.
* * *
Ranskalainen muskettisoturikomppania oli saanut erään nälkämellakan kukistettavakseen, ja päällikölle oli jo annettu määräys ampua »kanaljaa», joksi kansaa nimitettiin 18:nnella vuosisadalla. Päällikkö oli kunnon mies eikä halunnut ampua omia kansalaisiaan. Ikävästä velvollisuudestaan hän vapautui kekseliäisyydellään. Hän komensi sotilaansa ampuma-asentoon, mutta ennenkuin hän antoi ampumiskäskyn, astui hän joukon eteen, otti toiseen käteen hattunsa, toiseen kuninkaallisen käskyn ja sanoi:
— Hyvät herrat! Minulle on annettu määräys, jossa käsketään ampumaan »kanaljaa», pyydän sentähden kaikkia kunnon ihmisiä poistumaan, ennenkuin käsken ampumaan.
Silloin pakenivat kaikki.
* * *
Kerran matkoilla ollessaan kohtasi Ranskan kuningas Ludvig XVI normannilaisen talonpojan, joka laulaen asteli kuormansa vieressä. Kuningas puhutteli häntä sanoen:
— Laulusi miellyttää minua, — bis!
— Mitä se on? Bis?
— Se merkitsee: pyydän, että laulat laulusi toistamiseen.