— Ylemmäksi!
— Voi laupias isä! — kuiskasi pormestari murtuneena miehenä ja polvistui keisarin eteen. — Te olette meidän armollinen keisarimme ja hallitsijamme, — virkkoi hän epätoivoisella äänellä. — Antakaa anteeksi, Teidän Majesteettinne, minulle, vanhalle hölmölle!
* * *
Kun Aleksanteri I matkusti kerran Voroneshin kaupungin kautta, esitettiin hänelle siellä kaikki piiripäälliköt. Heidän joukossaan oli vanha kunnianarvoisa ukko, joka oli puettu Paavali I:n aikuiseen virkapukuun ja joka sen vuoksi heti pisti silmään toisten joukosta. Hallitsija meni hänen luokseen ja kysyi:
— Onko tämä minun isäni univormu?
— Ei suinkaan, Teidän Majesteettinne, — vastasi vanhus hämillään, — kyllä se on minun omani.
Hallitsija poistui hänen luotaan hymyillen eikä sanonut mitään.
* * *
Matkustaessaan 1824 Jekaterinoslavin kuvernementin kautta Aleksanteri
I pysähtyi eräälle postiasemalle juomaan teetä.
Hallitsijan huomio kiintyi pöydällä olevaan kuluneeseen raamattuun. Hän kysyi postinhoitajalta: