Aina: No, kenties sinä olet oikeassa. Minä vain ajattelin itseäni ja omaa hupiani. — Sensijaan voimme ottaa pienen kissanpojan.
Toini: Tai pienen koiran. Minä pidän enemmän koirasta kuin kissasta.
Aina: Mutta kissa hävittää hiiriä.
Toini: Mutta koira vartioi taloa varkailta ja rosvoilta.
Aina: Sitten lienee parasta, että otamme sekä koiran että kissan, niin ei ole pelkoa varkaista eikä hiiristä.
Toini: Mutta kuinka sisustamme kyökin?
Aina: Niin, kyökin! Mutta siitä tulee kaikista hauskin. Sielläkin pitää olla hyvin hienoa ja sievää — pieni hella uunineen, puulaatikko, kaappi ja pöytä.
Aina: ja lettupannu kaikin mokomin! Minä pidän hirveästi letuista.
Toini: Niin minäkin, — ja sitten meillä pitää välttämättä olla myös kahvipannu.
Aina: Tietysti. Voi, voi, kuinka Suloselta maistuu aamu päiväkahvi omassa kodissa. Sitten saamme vieraillekin tarjota kahvia. Kohtuullisia meidän kuitenkin täytyy olla kahvinjuonnissa — kaikkein korkeintaan kaksi kuppia päivässä, ei koskaan aamulla.