11. RUNO
vv. II, 12. Runo näillä sanoilla tarkoittaa hänen häilyväistä, huikentelevaa luontoansa.
vv. 21-32. Kuvallinen osotus korkeasukuisista, rikkaista kosijoista.
v. 42. Niiden joukkoon, jotka ovat suurempi-sukuisia, kun sinä itse olet.
v. 44. Vaikka elettiinki niinä aikoina tasavallassa, niin se ei estänyt ylhäisten ja alhaisten erotusta kansassa.
vv. 46-48. Semmoinen kaunis, muhkea mies, kun minä olen, kyllä saapi tytöt mieltymään, ettei sukua kysytäkkään.
vv. 53-54. Silmät lienevät enemmän tyttäriin, kun veräjään päin eläneet.
vv. 60, 61. Suuttumisen merkki.
vv. 81, 82. Tällä vastauksellansa ilmoittivat häntä neitosten seuroihin ei tahdottavan.
vv. 99, 100. Kulki paljon sekä jalan että venehin.