v. 134. Hietaisia rantoja.
vv. 139-148. Sen-aikuisen sivistyksen todistus; k. X: 261-266.
v. 166. Koira nimittäin haukkui siellä.
vv. 167, 168. Kun itse mitään ei nähnyt eikä kuullut, niin alkoi tarkastella sinnepäin, kunne koiran nenä osotti.
vv. 171-174. Meri tahi joki oli sulana, vaikka rannoilla oli lunta rekikeliksi.
vv. 187-192. Pihlajasta tulessa taisi pihkua punaisempaa tahi valkeampaa nestettä; edellistä tässä verrataan vereksi. Löytyi kyllä muitakin arpakeinoja, joiden avulla tulevista tahi muista tietämättömistä asioista pyydettiin selkoa; k. XLIX: 33-36.
vv. 197-200. Meden vuotaminen oli oudompi tapaus, jonka Suovakko kuitenki tiesi selittää. Sama Suovakko taisi olla joku kulkuakka. Jos olisi Suomakko tahi Savakko, niin sana merkitsisi Suomen tahi Savon akkaa.
v. 216. Olutta silloin pidettiin jokapäiväisessä elämässä, sillä vieraita varten sitä ei nytkään ollut tietty panna.
vv. 218, 219. Lienee tapana ollut tytön mielisuosionsa osotteeksi kosijalle olutta tarita.
vv. 221, 222. Kosiolahjoja.