Louhi, Pohjolan emäntä, tohti toisiksi ruveta, otti viisi viikatetta, nepä kynsiksi kyhäsi, puolen purtta särkynyttä, senpä allensa asetti, laiat siiviksi sivalti, peräpuikon purstoksensa, sata miestä siiven alle, tuhat purston tutkaimehen, sata miestä miekallista, tuhat ampuja-urosta.
Kokkona kohotteleikse tavoitellen Väinämöistä, siipi pilviä sipaisi, toinen vettä vieprahteli.
ILMARISEN ÄÄNI (parahtaen)
Kaitse, kaunoinen Jumala, ettei poika pois tulisi!
VÄINÄMÖISEN ÄÄNI
Ohoh Pohjolan emäntä! Joko saat jaolle Sammon nenähän utuisen niemen?
LOUHEN ÄÄNI
En lähe jakohon Sammon sinun kanssasi, katala, kerallasi, Väinämöinen!
LEMMINKÄISEN ÄÄNI
Maahan miehet, maahan miekat, maahan untelot urohot, sa'at miehet siiven alta, kymmenet kynän nenästä!