(Pois oikealle. Kansa polvistuu keskinäyttämölle.)
1:NEN VUOROLAUSUJA
Ukko ristii ripsahutti, kastoi lapsen kapsahutti Karjalan kuninkahaksi, kaiken vallan vartiaksi.
2:NEN VUOROLAUSUJA
Siitä suuttui Väinämöinen, jopa suuttui ja häpesi, lauloin vaskisem venehen, kuparisen umpipurren.
(Väinämöinen on siirtynyt oikealle. Marjatta, Virokannas ja kansa jäänyt keskinäyttämölle)
VÄINÄMÖINEN (kätensä kohottaen)
Annapas ajan kulua, päivän mennä, toisen tulla, taas minua tarvitahan, katsotahan, kaivatahan uuen Sammon saattajaksi, uuen soiton suorijaksi, uuen kuun kulettajaksi, uuen päivän päästäjäksi, kun ei kuuta, aurinkoa, eikä ilmaista iloa.
ESILAUSUJA
Siitä vanha Väinämöinen laskea karehtelevi venehellä vaskisella, kuutilla kuparisella yläisihin maa-emihin, alaisihin taivosihin.