Illalla isäni kuoli,
Aamulla talo hävisi,
Jäini kun jäniksen poika
Jäälle jääkellehtämähän;
Parahiks' on paita pantu
Lapselle isottomalle,
Emon tietämättömälle,
Varsin vanhemmattomalle.
En tieä poloinen poika
Poloisiksi päivikseni,
Kunne luome luotu lapsi,
Kunne aiottu ajame;
Joutaisi joki'i sulata,
Saisin verkkoni vesille—
Kyll' on verkkoni vesillä,
Vaan on vierahan panema.
En tieä poloinen poika
Poloisiksi päivikseni,
Ei ole niitun niittäjätä,
Eikä pellon kyntäjätä.
Muut niitti isoni niitun,
Muut kynti isoni pellon,
Mie kynnän kyläväliä,
Ahoviertä astuvoitsen,
Kangasviertä karhielen,
Lehtoviertä lennättelen.
Niin minua niitutonta,
Lasta pientä pellotonta;
Kylvän ohrat Suomen maalle,
Hernehet Hämehen maalle,
Vehnät viskoan Wirohon,
Kaurat Karjalan ahoille,
Josta vilja virtoavi,
Vilja vierahan kätehen.
253. Rahansa menettänyt.
Kävin kauppoa Wirossa,
Katsoin tiellä kauppojani,
Luin tiellä tenkojani,
Rannalla rahasiani.
Jäivät tielle tenkaseni,
Rannalle rahani vieri;
Annoin ainoat rahani,
Heitin hentuet hopiat,
Wiron piikojen pivohon,
Narvan naisten kukkarohon.
254. Pahasti maannut.
Olin poika pikkarainen,
Koko kolmonen kesoinen,
Kahen vuoen vanhukkainen;
Koin kerta kesässä maata,
Senki saunassa saloa,
Piilten pikkuhuonehessa,
Pikkaraisen piian kanssa,
Matalan Marin keralla.
Mari itkien tupahan:
"Voi minä piloinen piika,
Mitk' on vaivat vatsassani,
Ponnistus poveni alla!"
Vatsa kasvoi, vyö lyheni,
Navan kohta korkenevi,
Vei paha papille viestin;
Tuo pakanan pallinaama
Otti lehmän leikkilöistä,
Kiskalti härän kisoista.
255. Neittä tavotteleva.