Humala Remusen poika,
Miks' et pysty miehen päähän,
Miehen kulmille kahoa,
Miestä raivohon rakenna!
Etkö muista muinaistasi,
Entistä elämätäsi?—
Suun kautta menit maha'an,
Kautta kielen kulkkuhuni,
Tuosta korvihin kohosit,
Sekä otsahan osasit,
Pääsit siitä päälakehen,
Nostit kullat kulmilleni,
Hopiaiset helmoilleni,
Vasket varpahaisilleni.
287. Hoi on, hoi on huolta paljo.
Hoi on, hoi on huolta paljo,
Tekemätt' on työtä paljo,
Paljo juomatta olutta,
Paljo saamatta rahoa!
Anna luoja, suo Jumala,
Anna rauniot rahaksi,
Kivet pienet penningiksi;
Oluessa tuopin olla,
Maljan maiossa mahia,
Juoani joka oluen,
Joka kannun kallistella!
Vaan en tieä tihmallani,
Tunne tuota tuhmallani,
Tällä inhalla iällä,
Katovalla kannikalla,
Raha on Kurstin kukkarossa,
Olut Kirstin kellarissa;
Ei ole niinkun muuna päänä,
Parempana päivänäni,
Meit' oli miehiä jaloja,
Moni poika ja pohatta,
Me joimma joka kapakan,
Joka kannun kallistimma,
Joka pullon pullistimma,
Lekkerinki leilatimma,
Saimma kuhmut kulmillemme,
Sinimarjat silmillemme.
288. Nyt on kaikki kallistunna.
Kun olin miessä nuorempana,
Hersyin heinänkarvaisena,
Silloin kelpasi kestin käyä,
Kestin käyä ja kisata;
Lysti oli syöä, lysti juoa,
Lysti leikkiä piteä,
Markan maksoi mallaskappa,
Killingin humalanaula.
Nyt ne on kaikki kallistunna,
Elo entinen hävinnä,
Nyt on kukkaro kulunna,
Rahat saaut rauennunna.
289. Laulan taskuni tavoilta.
Kesän vuotin kekriäni,
Talven talkkunaisiani,
Sykysyn olosiani;
Toivoin vuoeksi tulevan,
Se tuli yheksi yöksi,
Vielä puoleksi sitäi.
En laula talon tavoilta,
Kuku pöyän kunnialta,
Laulan taskuni tavoilta,
Kukkaroni kunnialta.
Laulan ma lyhyen virren,
Tihiämmin tilkutamma;
Ryyppeän vajoisen ryypyn,
Pitemmältä piisoavi.