Nain ma vasta vanhoillani,
Otin onneni lopulla;
Vanha sai valitun piian,
Ilkiän ikä kulunut.
316. Kun oisi vaimo vaihtamoina.
Minull' on nainen miekkoisella,
Toinen Vaaran Tuomahalla,
Kolmas Korpelan Matilla,
Neljäs vielä neityenä.
Kun oisi vaimo vaihtamoina,
Mustakulma muuttamoina,
Mie oisin miessä ensimmäissä,
Vaimoloita vaihtamassa,
Mustapäitä muuttamassa;
Parin härkiä panisin,
Hiirenkarvaisen hevosen,
Vaimoloita vaihtaessa,
Mustapäitä muuttaessa.
Eikä kuole kuppelohäntä,
Kaau vanha kampelmanni;
Saisin vasta naisen naia,
Vaimon valkian valita,
Ukon uuen tyttäristä,
Akan nuoren neitosista.
317. Tulin turkka naineheksi.
Pahoin on tehnyt linnan pappi,
Maan pappi sitäi pahemmin,
Kun vihki Wirottarihin,
Tunki Turmiottarihin.
Kun olin ennen nuorra miessä,
Miessä nuorra, naimatonna,
Vielä viinan juomatonna,
Ja kosissa käymätönnä;
Aian kolkat voita lypsi,
Kivoset muni munia,
Piti piikaset hyvänä,
Vaimot pääni valkiana.
Tulin narri naineheksi,
Konna käyneeksi kosissa,
Kälkä kättä lyöneheksi,
Kaltto kaupan tehneheksi,
En tullut eläneheksi;
Nurin katsoi nurkkamuorit,
Väärin väärtimorsiamet,
Ei oikein omat emännät.
318. Sivu käyvät, kanta välkkyi.
Olin poika ollessani,
Paimenessa käyessäni,
Osasin oluen juoa,
Tanssin käyä ja kisata,
Laskent ei piiat pilkan alle,
Eikä naiset naurun alle,
Moni katsoi muotohoni,
Varteheni valkotteli.
Nyt olen vanhannut varahin,
Tullut muita tuhmemmaksi;
Sill' ei katso neiet nuoret,
Neiet nuoret ja soriat—
Sivu käv'vät, kanta välkkyi,
Sivu astuit, maat aleni,
Selin seisoi, seinät paistoi,
Selin istui, maat ilotsi.
319. Tulin vanhaksi varahin.