Mi on kumma koirallani,
Haire haukkujaisellani,
Kun tuo haukkuvi havuja,
Lehviä lekuttelevi!
Pohjan ukko, Pohjan akka,
Pohjan entinen emäntä,
Sukin suuta sulkemahan,
Penun kieltä peittämähän,
Ettei koirani erehy,
Hairaha rahanhakija,
Ei hauku joka havua,
Joka lehveä lekuta;
En minä elä havuilla,
Enkä lehvillä lihoa,
Elän lehvän lekkujoilla,
Havun alla astujoilla.
343. Etsittelen eukkoani.
Etsittelen eukkoani,
Luo'uttelen luojoani,
Entistä emänteäni,
Muinohista muoriani.
Toisin entinen emäntä,—
Entinen metsän emäntä
Aina antoi antimia,
Viisi viljan nyppylältä,
Kuusi kummun mättähältä,
Seitsemän selänneheltä;
Mut tämä nykyinen muori,
Nykyinen metsän emäntä,
Kerran kuussa koukkoavi,
Ei sitänä siivollahan.
Hiihan päivän, hiihan toisen,
Hiihan kohta kolmannenki,
Viikon hiihan Hiien maita,
Maita Lemmon löyhyttelen,
Etsiessäni ereä,
Antia anellessani.
Miss' on entinen emäntä
Entinen elättäjäni;
Missä antajat asuvat,
Elävät emantovaimot?—
Tuoll' on entinen emäntä,
Entinen elättäjäni;
Tuolla antajat asuvat,
Elävät emantovaimot,
Metsän linnan liepehillä,
Puhtahilla puuhoavat.
Kolm' on linnalla ovea,
Kynnys kullaki ovella,
Yks' on kynnys puinen kynnys,
Kynnys toinen luinen kynnys,
Kolmansi lihainen kynnys.
344. Tule kullan muuttelohon.
Metsän kultainen kuningas,
Metsän armas antimuori,
Tule jo kullan muuttelohon,
Hopian vajehtelohon;
Kullan annan kynsillesi,
Kämmenillesi hopian!
Minun on kullat kuunikuiset,
Päivän polviset hopiat,
Isäni soasta saamat,
Vanhemman varustelemat;
Ne kuluvat kukkarossa,
Tummentuvat tuhniossa,
Kun ei ole kullan muuttajoa,
Hopian vajehtajoa.
345. Mikä mieli, mikä muutos.
Mikä mieli, mikä muutos,
Mielusassa metsolassa;
Viikon on vihoissa metsä,
Kauan korpi karsahana,
Ei huoli hopehistani,
Eikä kysy kullastani!