Siitä juoksi Hiitten hirvi,
Jalkasi jaloton vilja,
Lapin lastutanteritse,
Poropeltojen peritse,
Potkasi koasta korvon,
Kaatoi kattilat tulelta,
Keitot tuhkahan tuherti;
Kalat lietehen levitti;
Silloin siellä haukkui koirat,
Silloin siellä itki immet,
Silloin siellä nauroi naiset.
Lyylikki lylyjen seppä,
Kauppi kalhujen tekijä,
Kuuli melkoisen metelin,
Kuuli koirat haukkuvaksi,
Lapin immet itkeväksi,
Lapin naiset nauravaksi.
Heitti rangan karsintansa,
Puun sorian sorrantansa,
Itse seisottui lylylle,
Lapin lastutanterilla:
"Mitä täällä immet itki,
Kuta täällä koirat haukkui?"
"Juoksi tästä Hiitten hirvi,
Jalkasi jaloton vilja,
Potkasi koasta korvan,
Kaatoi kattilat tulelta,
Keitot tuhkahan tuherti,
Kalat lietehen levitti."
Lyylikki lylyjen seppä,
Kauppi kalhujen tekijä,
Tuosta suuttui, sekä syäntyi,
Kovin suuttui ja vihastui,
Lykkäsi lylyn lumelle,
Kuni kyyn kulonalaisen,
Solahutti suopetäjän,
Kuni käärmehen elävän.
Niinkun kerran potkasihen,
Silmän siitämättömähän,
Kerran toisen kuopasihen,
Korvan kuulemattomahan,
Kolmannen kohenteleksen,
Lautasille Hiitten hirven,
Poropetran potsasille.
Jop' on taljoa taputti,
Sivua silittelevi:
"Oispa tuossa ollakseni,
Saispa tuossa maatakseni,
Sopisi elelläkseni,
Nuoren neitosen keralla,
Kanssa kasvavan kanasen,
Impyen yleneväisen."
Otti vaajan vaahterisen,
Raksin koivuisen rakenti,
Hirveänsä kytkemähän.
Katselevi, kääntelevi:
Pää oli pantu mättähästä,
Silmät lammin pulpukoista,
Korvat lammin lumpehista,
Sarvet raian haarukasta,
Suonet kuivista kuloista,
Sääret aian seipähistä,
Selkä aian aiaksista,
Muu runko lahosta puusta,
Talja kuusen koskuesta.
Lyylikki lylyjen seppä,
Kauppi kalhujen tekijä,
Jo kohti kotia lähti,
Potkasevi ensikerran,
Lyly lenti pälkähästä,
Lenti poikki pälkähästä,
Kaihu kantapään takoa,
Saua sompasen siasta.
Lyylikki lylyjen seppä,
Kauppi kalhujen tekijä,
Alla päin, pahoilla mielin,
Kaiken kallella kypärin,
Värkkiähän katselevi,
Sompia sovittelevi,
Itse tuon sanoiksi virkki:
"En tieä poloinen poika,
Poloisina päivinäni,
Miten olla, kuin eleä;
Palaneeko, paistuneeko,
Lappalaisen ruokokenkä,
Luikkaneeko, laikkaneeko
Lappalaisen kalhunpohja?
Elköhön sinä ikänä,
Kuuna kullan valkiana,
Menkö toinen miehiämme
Hiitten hirveä ajohon,
Sai palan lahoa puuta,
Senki suurella surulla."
3. Katrin parannus.