"Ei ole Kirsti ennenkähän
Ketän polttanut tulessa,
Kovin päivin kuolettanut,
Ei ole ennen, eikä vasta."
Kukas kuitenki on hullu,—
Kukas muu, kun piika raukka?
Jos ei hullu, niin on himmi,
Otti kihlat, antoi kättä;
Käsi on Klaun käessä,
Kävi Klaun kartanolle.
Kirsti katseli lasissa,
Välkytteli västäröillä.
"Oh, jos sitäki olisi,
Tuon välin pahentajata!
Ennenkun avaimet annan,
Toisen käskyllä kävelen."
Lähti hän Klaun puheille:
"Ohoh, Klaus kultaseni!
Vähän kyllä sinä tieät—
Uolevi emännän makasi."
"Oh mun Kirsti piikaseni!
Jospas tuottelet toeksi
Minkä sattelit sanoiksi,
Vielä sun verassa käytän;
Elinan tulessa poltan—
Viisi verkaista hametta
Annan sinun käyäksesi,
Ennenkun Elina rouan;
Annan kätehes avaimet
Ennenkun Elina rouan."
"Ohoh, Klaus kultaseni!
Aja Aumasten laolle,
Pikkunniittuisten nimelle.
Sano kauas meneväsi,
Monet viikot viipyväsi,
Keräjissä Pohjanmaalla.
Niinpän tuottelen toeksi
Minkä saattelin sanoiksi."
Klaus lähteä lupasi.—
"Oh mun vähä Elinani!
Viillä voita vakkasehen,
Sääli säkkihin evästä,
Liikkiö sianlihoa,
Karpio kananmunia,
Minun kauas mennäkseni,
Keräjihin Pohjanmaalle.-
"Oh mun Klaus kultaseni!
Elä viivy kauan siellä:
Viikot on viimeiset minulla,
Vielä päivät viimeisimmät;
Astu puoli saappahassa,
Anna toisten toinen puoli,
Puhu puolilla sanoilla,
Anna toisten toinen puoli;
Juo vaan puoli siemenystä,
Anna toisten toinen puoli—
Niin sinä pikemmin pääset
Pohjan noitain seasta."
Elina vähä emäntä
Säälei säkkihin evästä,
Viilti voita vakkasehen,
Liikkiön sianlihoa,
Karpion kananmunia.
Klaus lähtepi ajohon
Ajoi Aumasten laolle,—
Pikkuniittuisten nimelle.