Nyt seisahtuivat vaunut; Taivaan Jumala!
(Vaipuu alas tuolille).
Yhdestoista kohtaus.
Rouva. Herra.
Herra. Tässä olen, lapseni! (menee Rouvan luo, häntä tarkasti silmäillen). Miksi luot alas silmäsi?
Rouva. Ystäväni!….
Herra. Minä en kumminkaan tahdo uskoa että…
Rouva. Sinä jo olet havainnut… sinä sen jo tiedät…
Herra. Mitä olen havainnut, mitä tiedän?
Rouva. Oi, älä huuda noin kovasti!