Astioittu — se on: astioihin pantu hyvänä pysymään. Ruott. kiel. Inlagd.
Haarake' — se on kahveli.
Hillo — Ruottin kiel. Sylt.
Marja-hilloa — se on marja-sylttyä.
Huhmari — s.o. mortteli.
Höystötys — Ruott. k. Stufning.
Höystettyä — Ruottiksi Stufvad.
Inkivääri — Ruott. Ingefära.
Kaava — s.o. vormu. Ruott. Form.
Karvaat-pippurat — mustat-pippurat.
Kasi — soosi.
Kehlo — Ruott. Bunke.
Keuhko-ruoka — Ruott. Lungmos.
Kokkara — s.o. klimppi, myöskin frikadelli.
Kuurnataan — s.o. siilataan.
Kylmä-liemi — Ruott. Kallskäl.
Kynsilaukka — Ruott. Hvitlök.
Lautas-liina — salvetti, Ruottiksi Serviet.
Leivin-pyörin — s.o. käsivarren-vahvunen ymmyriäinen kapula, jolla
leivintaikinaa vaivataan; Ruott. Kafvel.
Liha-kakko — Ruott. Köttbulle.
Liikkiö, pöysti — se on kinkku, sinkku.
Lyöpätään — Ruott. Förvällas.
Mäihä-rauta — raastin, se on riivin-rauta.
Neste' — Ruott. Saft.
Olut-juusto — Ruott. Ölost.
Olut-keitos — Ruott. Ölsupa.
Osa, ruoka-osa — Ruott. Portion.
Pannukakko-lasta — lasta, jolla pannukakkoja käännetään paistaissa;
Ruott. Pankaksspade.
Parilas — halstari.
Parrisa — Ruott. Sparris.
Porkkana — muuruutti.
Pulli — purkki.
Pullo — potelli.
Puna-juurikka — röbetta.
Purju-laukka — Ruott. Purlök.
Putinki — Ruott. Budding.
Pyyhin-liina — pyhkiys-liina, hantuukki.
Pöysti, liikkiö — kinkku, sinkku.
Pöytä-vaate' — tuukki.
Raastin — mäihä-rauta, riivin-rauta.
Raastittua — se on: riivin-raudalla riivattua.
Runsitaan — s.o. ruokotaan puhtaaksi; Ruott. Skrädas
Ruoka-pippurat — kryyti-pippurat.
Ruoka-siivilä — Ruott. Durkslag.
Räätikkä — juurikas.
Sahrami — Ruottiksi; Saffram.
Sipuli — Ruott. Rödlök.
Suurustus — Ruott. Afredning.
Suurustetaan — Ruott. Afredas.
Sysiä — suuria hiiliä.
Taale' — kerma, Ruott. Gredda.
Varikoinen — makosen-hapan, R. Sötsur.
Varistin — se on: lävellinen hopea-lusikka, jolla sokeria varistetaan
ruokiin; Ruott. Strösked.
Vohvula — Ruott. Voffla.
Vänkkooli — Ruott. Fenkol.
Johto.
1. Astioiden ruokosta.
Keittäjän tulee pitää ruoka- ja keitto-astiat erinomasen hyvässä ja puhtaassa ruokossa.
Kupari- taikka Vaski-astiat ovat paraita keitto-kaluja, ollenkin muna- ja maito-ru'issa, mutta niiden pitää aina oleman hyviksi tinattuja, eikä koskaan tinaamattomissa, ei huonoiksi tinatuissakaan, ei soenneissa eikä pesemättömissä keitettämän; sillä kuparin vihriäinen ruoste, joka tinaamattomista lähtee, on väkevää myrkkyä. Valkialle' pantaissa pitää tinatuissa oleman märkyyttä estämässä tinan sulausta. Uudesta tinattu astia pitää hyvästi vedessä keitettämän, ennen kuin ruokiin pannaan. Puhtaiksi saadaan ne' sahan-jauhoilla, taikka vielä puhtaimmiksi trankilla eli vanhalla happamalla juomisella. Samalla puhdistetaan myös messinki.
Rauta-pannut ja Padat ovat keitto-astioina huonompia; ne' ruostuuvat helpommin, muuttaavat ru'an ja ovat työlläästi puhdistettavia. Puhtaiksi saatuna, ja uutena, estetään ne' ruostumasta sian-silavalla taikka ihralla voidellen. Muuloistin pestään ne' paljaalla lipiällä ja sitte' virutetaan vedellä. Tuh'alla ja vedellä lähteevät ne' myös puhtaiksi, taikka pienennetyllä ja seulotulla tiilikivellä, jota aina pitäisi olla käsillä.
Kivi- taikka Savi-astiat ovat hyviä keitto- ja ruoka-astioiksi, ja rautalangalla niottuina eivät pääse halkeilemaankaan. Vielä paremmin estyyvät ne' halkeilemasta, jos ulkopuolelta muutamaan piihin silataan vetelällä savella ja sitte' liinöljyllä. Ja jos ne' ensin uutena muutamaksi hetkeksi täytetään kylmällä vedellä ja sitte' keitetään hiljaksellen padassa, niin eivät muuta ru'an makua. Lämpösinä lähteevät ne' puhtaiksi listimillä taikka Nisun-kliideillä. Vanhana pitää ne' usiasti keitettämän lipiässä; taikka ne' muuttaavat ru'an pahanmakuseksi.
Tina-astiat puhdistetaan väkevään lipiään ja hietaan, taikka pieneen santaan, kastetulla villasella rievulla, jonka perästä ne' virutetaan.
Posliinit estetään säröilemästä, jos vähän lämmitetään ennen kuin kuumiin aineisiin pannaan. Ne' puhdistetaan lipiällä taikka lämpösellä vedellä.
Klasi-astiat lähteevät kylmällä vedellä ja suoloilla, mutta jos ovat rasvasia, niin pestään ne' harmaalla villamaisella paperilla, sannalla ja hauleilla. Himmiintyneet juoma-klasit saadaan kirkkaiksi, jos tuliselle' hiilustalle' kaadetaan vettä ja pidetään klasit siinnä nousevassa höyryssä.