— Ei toki saa kiuluun katsoa, siitä tehonsa menettäisi.
— Vaan mitenkäs?
— Asetut pystypolveen, helmat polviin nostettuina ja katsot lehmäin jalkain väliin.
— Niinpä niin, sehän on vanha lypsytaika.
— Vaikk' onkin, niin hyvä on, ett'et unohda sitä, muuten elä lähde alkuunkaan. No, kun olet lypsänyt, niin nyhtäse joka lehmästä kolme karvaa.
— Mistä paikasta?
— Korvain välistä, hännän juuresta ja vasemman jalan vuohisesta. Ota sitten tuhkaa kolmelta tulisijalta, kodasta, sannasta ja riihestä.
— Auta armias, kun riihen tuhkan lipeeksi keitin!
— Saat meidän riihestä, siellä on. Riputa tuhkaa maitoon ja mene maidon kanssa laitumelle, kierrä laidun niin kauvatse kuin et enää tahdo lehmiä edemmä kulkemaan ja riputa maitoa maahan aina vähän matkan päähän. Jos et yhtenä päivänä ehdi, kule kahtena. Kun olet kierretyksi saanut ja heti kierrettyäsi lasket lehmäsi, pysyvät koko kesän siinä kierroksessa, jossa ei peto pure eikä pysty taudinkaan hammas.
— Eikö muuta tarvita?