Niin kalmankylmästi!
Töin tuskin tarjoot mulle kätesi.
Ennen aina riensit rinnoilleni
poiss' oltuani lyhyenkin hetken!
KERTTU.
Sydämellisesti sa olet tervetullut!
LALLI.
Käytöksesi ja äänes' toista sanovat.
En ole tervetullut!
KERTTU.
Olethan — miksi sitä epäilet?
(Itsekseen.)
Oi, tue mua, Herra Kristus!
LALLI.
Kerttu! Kuink' olen ikävöinyt sinua ja toivotellut hetkeä, ett' taasen saisin sinut kohdata! Nyt vihdoin viimein saavun kotia ja sydämeni sulaa ilosta — Mut et ilosilmin riennä syliini, vaan olet kylmä niinkuin talven jää! Rakkautesi on poissa ollessani sammunut!