Oli näet juuri-ikään viesti saapunut, että Kaarle Knuutinpoika Bonde oli Tukholmassa valittu valtionhoitajaksi, Krister Niilonpoika Vaasa oli vaalissa jäänyt vähemmistöön. Ja Viipurin kiusautuneet porvarit lukivat sen tuloksen mielellään Krister-herran kuuluisaksi käyneen verkalastin ansioksi — se heitä toki hieman lohdutti.
(Santeri Ivalo.)
RAASEPORIN RISTINA.
1.
"Seis, seis, ken linnahan pyrkii,
jo tullut on sydänyö?"
"Karl kuningas Knuutinpoika,
se linnanporttihin lyö!"
Ja nostosilta se vinkui
ja tulijaistorvet soi,
ja huovien tuessa Kaarlo
nyt pihalle haparoi…
Taas tuliko Dantsigista
vai Riiasta kuka sen ties,
hän palasi Suomeen aina,
oli syntyä Suomen mies!
Hän kolmasti kruunua kantoi
kuin lyijystä ollut se ois,
mut Kristerin pojat ja piispat
sen kolmasti ottivat pois.
Niin kaukana häämöitti onni
ja kruunu ja Tukholmi —,
mut Abrami Raaseporin herra
häntä portailla tervehti.