MARIA. Oi Jumalani! (Supistuu voipuneena.)
ERNST. Ja saanko kysyä, mintähden minua otatte kiinni?
POLIISI-KOMMISSARIUS. Te olette syytetyt varkaudesta.
EMILIA. Keltä? Kuka sen rohkenee?
MAHLOW. Sinun pitää paikalla lähtemän minun kanssani.
EMILIA. Väkivalta vaan on minua saava tästä huoneesta!
MAHLOW. Niin väkivaltaa tahdonkin käyttää.
ERNST (Tuijottaessaan eteensä:) Varas! — Minä varas! Oi äitiä, kalpeat kuolemanposkesi arkussa punastuvat sanoista: poikasi varas! (Kiivastuen:) Ken rohkenee minua niin kutsua?
JOHN. Minä takaan tästä miehestä! Takaan koko omaisuudellani hänestä! — (Mahlow'ille:) Pidättäkää itsenne, herrani! Katsokaa ympärilleni, siinä makaa sairas nainen, tämän miehen sisar, jonka hänen pitää elättää ja joka kenties kuolee pelästyksestä. — Älkää manatko murhaa teidän omatunnollenne!
MAHLOW. Kuka olet kurja, että uskallat sekaantua asioihini?