LAPPALAISIA LAULUJA
Kokoili
O. Donner
Helsingissä, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainossa, 1876.
Omistettu Elias Lönnrot'ille suomalaisen kansalaulun ansiorikkaalle herättäjälle.
Sisällys-luettelo:
Alkulause.
I. Varemmin julkaistuja Lappalaisia runoja. —
Fjellner. -Sorsele.
II. Lappalaisten kertoma-runot: Päiven paarne,
Piššan Paššan pardne, Päiven neita ja Kassa muödda.
III. Lapin runouden eri lajit: kertoma-runo, tarinoita
ja elinsatuja. -Sananlaskuja ja arvoituksia.
IV. Lyrillistä runoutta.
V. Runo-mitta.
VI. Ikä. — Laulujen muoto Syrjäniläisillä ja
Mordvalaisilla. — Yhteinen ja alkuperäinen
satu-aine. — Jumaluus-käsitykset.
VII. Kertoma-runot.
VIII. Pienempiä lauluja.
Alkulause (Elias Lönnrot'ille).
Tuo paimentolaisten puutoksista niin yltäkylläinen elämä Lapinmaan härmäisillä takamailla ei suo heille paljon tilaisuutta antautua runollisuuden onnellisempiin unelmiin; ankara taistelu olemuksen puolesta antaa ajatuksille kokonaan niiden sisällön. Sen vuoksi kuvastavatkin tässä jäljempänä seuraavat laulut, ainoat jotka nykyiseen aikaan saakka ovat kootut, ainoastaan aivan vähän kehittynyttä henkistä elämää. Kuitenkin on Sinusta, joka olet niin perehtynyt suomalaisten kansalauluin kukkaistarhaan, halvalla kanervallakin tuore metsätuokseensa. Ota se siis hyväntahtoisesti vastaan.
Sinä tiedät kyllä ett'ei se vaadi itselleen suurta runollista arvoa. Kansatieteellisenä kuvaelmana, osoitteena siitä, kuinka ihmisen ajatustapa muodostuu niin puutteellisissa ja vaivanalaisissa suhteissa lienee tällä kokouksella kuitenkin suomalaisten kansain sivistyshistoriassa arvonsa. Sulimmat kiitokseni siitä harrastuksesta, jota olet osoittanut tätä kohtaan, mutta erittäinkin "Päivän poikain" suomen- noksest Sallittakoon minun tässä lausua kiitollisuuteni niillekin, jotka tiedonannoillansa ja aikaisemmilla käännöksillänsä ovat saattaneet tehtäväni mahdolliseksi. Rakkaassa muistossa on vanha Fjellner Sorselessa säilyttänyt muistelmia lapsuudesta — vuosisatamme alusta. Hänettä olisivat ne luultavasti jo aikoja sitten haihtuneet kansan muistosta. Olkoot nämä vanhuksen mielestä ikään kuin hänen oma pystyttämänsä muistopatsas esi-isille!