Satuja.
1. Lampaat ja Koira.
"Mikäpä kumma siinä, nurisivat kerran lampaat, meillen paimen ei anna mitänä, paitsi minkä itset maasta otamma, koiraa vaan syöttelee joka suupalalta. Mitä hältä saa? Waan mepä hänelle annamma villoja, kannamma muonia, lypsämmä maitoa ja vanhaksi tultua jopa käymmä jtse'ki ruoaksi." Koira lähellä ollen ja lammasten nurinan kuullen lausu: "niin kyllä saaki paljo hyvää paimen teistä, vaan minäpä teidät varjelen susilta ja muilta metsän pedoilta ja varkailtaki. Ja minua ei ollen jopa alituisesta pelvosta vamisten ette voisi rauhassa syödä'kän, vaan menehtyisittä ehkä nälkäänki." Sen kuultua lampaat eivät enää virkkaneet mitänä.
Arvoa oma etusi, anna arvo toisellenki.
2. Mehiläinen ja Kyyhkynen.
Mehiläinen kaihilan lehdellä istuen joi joen rannalla. Wahingosta pyörähti veteen ja oli hukkua polonen. Sen nähden kyyhkynen tempasi varvun puusta, jossa istu, ja vei sen mehiläiselle hengen pelasteeksi. Ei aikoja jälkeen tuli jousimies ja viritti jousensa kyyhkysen varalle. Mehiläinen vanhan auttajansa hengen vaarassa havaten, lensi, pisti luaastessa jousimiestä käteen, jotta nuoli hairahti muunne ja kyyhkynen jäi henkiin. Niin kosti hyvän hyvällä.
Toista altis auttamahan saat avun avun ajalla.
3. Sääski ja Härkä.
Sormella harjan sääski muinen istuva Kysy: "voitko kantaa, taikka poisko ma lentänen?" "En tiennytkän, sano härkä, siellä sun istuvan, Ja yksi on se minulla: istut tai lähet."
Nauruksi köyhän luulo rikkauestahan.