Marraskuulta.
Kummia.
Laain liiton nostakseni
Kuunki, päivänki keralla,
Nousin ennen liittoani,
Ennen ehtoaikoani.
Pyhin pikkupirttiseni, 5
Lakaelin lattiani,
Tinasilla lehtisillä,
Waskisilla varpasilla.
Ammuelin rikkaseni
Waskisehen vakkasehen, 10
Tinasehen tokkasehen.
Wein mä rikkani pihalle,
Kannon ulos usta myöten,
Pihalle vajoa myöten,
Pellolle perimmäiselle, 15
Kaijimmalle pientarelle.
Seisattelimma rikoilla,
Kääntelimmä, kuuntelimma;
Siellä kuulin kuusoalta,
Seitsemältäki tähysin, 20
Jopa kuulin kummempia,
Imehempiä tajusin:
Oravalla kynnettihin,
Hepo hännin puuhun juoksi,
Oro kuusessa makasi; 25
Sika tiellä poikki puolin,
Kahet kannukset jalassa,
Oksat kuusen kummassai.
Näin Wielä imehempiä,
Toki kuulin kummempia: 30
Siat sotki taikinata,
Emännät sikana röhki;
Kirvehellä keitettihin,
Kattilalla leikattihin;
Orot otran leikkuossa, 35
Siikaset sitelemässä,
Lakloset latsottamassa,
Hanhet haasioitsemassa.
Anna hanhut siivyttäsi,
Lakla laakamoisiasi, 40
Millä lennän tuolle maalle,
Tuolle maalle vierahalle,
Ylitse meren yheksän,
Meripuolen kymmenettä,
Sinisen salon sisähän, 45
Waskisehen varvikkohon.
Siellä vuoret voina vuoti,
Kalliot sianlihana,
Mäet mämmikakkaroina.
Siell'on naiset listin lastin, 50
Morsiamet mustin kulmin,
Akat vanhat vaskivöissä,
Tyttäret tinasiloissa,
Kukot kultakannuksissa,
Lehvät leppäsin utarin, 55
Paimenet pajusin jousin,
Ei juoa oluttakana
Kuparitta kultasetta,
Ei syö a sianlihoa
Weitsettä hopiapäättä. 60
Laulajat lehellä lemmen
Kuuliat kukalla kullan
Mie itse remon rekehen
Wirsi väkkärän väkehen.
Toisintoja. v. 3, 4. Nousin aivan aikasehen, Aivan aika huomenessa Wielä ennen ennättelin, Ennen kuuta paiveäni. v. 5. Lämmittelin pirtt. v. 6. Lakuolin (Lapuoni) l. v. 13—15. Läksin u.u.m. Pellolle pärettä myöten, Perimmälle pellolleni. v. 17. Seisoimma rikoillani. v. 19,20. Kuulin tuolta kuusiammat, Tähysin kaheksiammat. Kuulin kummat kuusialta, Näin miehet yheksältä. Kuulin kummat, näin imehet, Hämehessa käyessäni. v. 24,25. Hevonen makasi puussa, v. 35. Urot (Sulhot) otran leikannassa. v. 36. Sinervöt (Neitoset) s. v. 38. Hanhuet haasiomassa. Akat vanhat päätä poimi. Itse hanhut antelevi. v. 41,42. Millä mennä muille maille, maille tuntemattomille (Noille maille tuttaville). v. 46. Waaher vaskinen salossa, v. 54. Neitoset tina sylissä, v. 56. P. p. sauoin. v. 62. K. kullan kannalle.
Jälkimaine. Sanotaan olevan lisäksi rikanki rokassa, hämähäkin taikinassa ja niinpä olkoon tämäki Wenäjän Karjalasta saatu lasten remputus muun luvun lisänä. Waan ettei kukaan arvelisi, jo lopussa olevan parempain runojen, jos semmoisia muuten on ollutkan, niin saamma tiedoksi antaa, että niitä vielä on kyllin tulevaksi vuodeksi; sen jälkisistä emme vielä' virka mitänä.
[Tulevata vuotta muistellessamme toki ohessa muistelemma Mehiläistämmeki. Jos vaan ei lie ylen vähä hyvittäjiänsä tänä vuonna hyödyttänyt, niin olisi harras ja nöyrä pyyntömme, etteivät tulevaksikan vuodeksi häntä unhottaisi. Siipinensä, sulkinensa ja kaikin karvoinensa lupaa hän heitä edespäinki palvella kolmen ruplan palkalla ja 45:den kopeikan pestillä vuodessa. Läheläisiltänsä, jotka eivät vaivaa häntä pimiään, ahtaasen postilaukkuun tunkeumaan, hän ei pestiä vaadi'kan. Tulostansa, olostansa ja toimestansa saapi hän pian Suomen Yhteisestä Avisassa paremman ilmotuksen antaa.]
Oudompia sanoja, v. 11. tokkasehen sama kun vakkasehen. v. 20. tähysin s. k. tajusin, hoksasin, äkkäsin jne. v. 37. lakloset; lakla kuuluu olevan suorsansukunen lintu; latsottamassa, kekoja tekemässä, kekoilemassa. v. 40. laakamoisiasi, sieviä, oivia, jaloja siipiäsi. v. 64. väkkärä, lasten tuulimylly.
Huotarin Naimisista.
Tuoll' on tytty syntynynnä,
Lapsi laavu kasvanunna,
Kuikan kuulussa kylässä,
Latvajärven laitehilla;
Lesosen suku leviä, 5
Suku suuri kuoharien.