Perukoilla ymmärrämma niitä sanoja, jotka itsestänsä jotai olentoa, hengellistä eli hengetöntä, nimittävät, esimerk. hevonen, meri, elo, ikä, sota, valta jne. Niiden viereen sopii ainaki liittää sanoja hyvä, paha, iso, pieni, lyhyt, pitkä, ruma, kaunis ja muita senlaisia.
Mainikoita ovat kaikki senlaiset sanat, joita äskemnainitulla tavalla sopii perukkain viereen liitellä, taikka kaikki ne sanat, jotka perukasta mainivat minkälainen se on, esimerk. äskiset sanat hyvä, paha jne. kallis, nöyrä, vahva, lämmin, kylmä jne.
Kaikissa nimukoissa vaariotetaan luku, onko vaan yhdestä eli usiammasta puhetta. Edellisessä tapauk- sessa sanomma sanan olevan yksikössä, jälkimmäisessä monikossa.
Sekä yksikössä että monikossa on sanalla monta muutosta joita sioiksi nimitämmä ja sanan niissä käyttelemistä sanomma siottelemiseksi. Näitä sioja on joka sanalla neljätoista, seuraavilla nimillä ja muutoksilla:
Yksikössä.
Nimentä silta vesi huone
Hallinta sillan veden huonehen
Kohdinta siltaa vettä huonetta
Sivunta sillatse vedetse huonehetse
Jaksinta siltane vetene huonehene
Wajanta sillatta vedettä huonehetta
Olenta siltana vetenä huonehena
Muutunta sillaksi vedeksi huoneheksi
Tulenta sillalle vedelle huonehelle
Yhdyntä siltahan vetehen huonehesen
Pidäntä sillalla vedellä huonehella
Asunta sillassa vedessä huonehessa
Lähdentä sillalta vedeltä huonehelta
Erintä sillasta vedestä huonehesta
Monikossa.
N. sillat vedet huonehet
H. siltaen vetten huonetten
K. siltoja vesiä huonehia
S. silloitse vesitse huonehitse
I. siltoine vesine huonehine
W. silloitta vesittä huonehitta
D. siltoina vesinä huonehina
M. silloiksi vesiksi huonehiksi
T. silloille vesille huonehille
Y. silloihin veithin huonehrsin
P. silloilla vesillä huonehilla
A. silloissa vesissä huonehissa
L. silloilta vesiltä huonehilta
E. silloista vesistä huonehista
Näitä sioja sopii seitsemään jakoon seuraavalla tavalla kaksitella, osottaen
1. nimentäsia jotai sillään nimitettäväksi; hallinta toisen haltiana;