Suomalaisista.
Ettei nykynen Suomi aina ole Suomen kansalta asuttu, on varsin epäilemätön asia; epätietosemmat olemma siitä, miltä paikoilta, mitä teitä ja minä aikoina ensimmäisiä Suomalaisia maahan tuli ja mitä ihmisiä maassa heitäki ennen asukseli. Näistä aineista otamma nyt itsekustaki vähin tarinoitaksemme.
Ensiksi missä oli Suomen kansan alkuperänen koti? — Sanoisimma Asiassa, mutta siitä tiedosta emme tulisi paljo entistä viisaammaksi, jos emme kerällä armellenkan voisi osottaa niitä seutuloita eli maisemia, joilla he Asiassa asuivat. Sillä Asian satakansanen maaosa, länttä vasten Punamerestä, Keskimerestä ja Euroopan itäsiltä rajoilta Turkin ja Wenäjän maasta alkava juoksee pituuttansa tuhatki penikulmaa itään ja koilliseen, lemeyttänsäki pohjasesta etelään eli Jäämerestä Indiamereen 800 penikulman paikoilla ulottuen. Niin mitä jälkiä lähtisimmä Suomalaisten alkukotia Asian avaralla mailla hakemaan ja onko meillä ees minkälaisia johdajohdattavaisia jälkiä? On tosiaanki, vaikkei paljo tuntuvampia, kun että niiltä kyllä voisi mies eksyäki. Senlaisina jälkinä pidämmä esinnä vanhanaikuisten histori oitsiain lauseita, joista kuitenki opimma, Euroopalaisten kansain Asiasta nykysille asemillensa tulleen, vaikka muuten ne kyllä vähä antavatki tästä asiasta tietoja. Osottavampia viittoja, saamma Suomen kielestä ja sen muiden kielten rinnoin tutkimasta. Sillä etäällä ulompana Suomesta löydämmä vieläki usiampia kansoja, jotka kielensä vuoksi ovat Suomen heimolaisia ja mailman aikoina samasta pesästä lähteneitä, kun Suomalaisetki. Näitä heimokansoja myöten tulee meidän Suomalaisten alkukotia etsiessämme kulkea ja sen ohessa seurata niitä maisemia, joita myöten esivanhempaimme, kerran liikkeelle saatua, olis ollut sovelias ja luonnollisin edemmä siirtyä ja viimmen tänne peräytä. Niin näitä tiedustelemaan lähtiessä virkamma vähän esinnä
Suomalaisten nykysistä asunnoista ja erittäin rajoista.
Suomalaiset nykyään asuvat muotoansa kolmiloppisessa, pian saareksi verrattavassa maassa, jonka on pohjana eli alana, lännestä itään, Suomenlahti, Nevajoki, Laatokan meri ja Svirijoki; itäkoillisena sivuna, eteläkaakosta pohjasluoteesen, Anuksen maa ja Oniegameri, Wuigojärvi, Wienameren Oniegalahti ja Kantalahti ynnä Lappi (Imandra, Nuotta ja Enari järviensä kanssa); länsiluoteisena sivuna, etelälounasta pohjaskoilliseen, Pohjanlahti, Tornion, Muonion ja Tenon joki. Etelästä pohjaseen eli alasivun keskipaikoilta, Haminan ja Wiipurin kaupunkien tienoilta Utsujokeen, joka on viimmenen huippu pohjan alla, taitaisi linnun lentää tulla 100 penikulmaa ja 75 Turun edustalta Oniegameren eteläpäähän, jotka tämän kolmilopenalasivussa ovat, toinen länteen, toinen itäänpäin, äärimmäisiä paikkoja. Kumpanenki sivu suorinta ei tekisi täyttä 110:tä penikulmaa ja yhteen lukein koko maan rajat ei kolmeakan sataa penikulmaa, vaikka, paljo enemmän mutkinensa. Lähdemmä nyt eritellen näitä rajoja muutamin mutkinensaki tunnustelemaan.
Penikulmain
ja virstain luku
Mitä suorinta tavallista
Ala- eli eteläsivussa. suuntaa tietä tietä
A. Ahvenamaan länsipuolelta
Turkuun Ikoi. 15 25
B. Turusta Eiknäisiin kaa. 8,3 14,1
Eiknäisistä Helsinkiin Ikoi. 8,5 10,6
Helsingistä Porkoon koi. 4,5 5,7
Porvosta Lovisaan Ikoi. 3 4,6
Lovisasta Haminaan. Ikoi. 4,8 6,8
Haminasta Wiipuriin Ikoi. 7,6 11
Wiipurista Pietariin kaa. 11 13,3
Pietarista Nemajoen seutua
Laatokan meren kaakkopäähän Ikoi. 3,5
Laatokan kaakkorantaa
Wolkkojoen suulle I. 6
Yhtärantaa eelleen Svirijoen
suulle Pkoi. 5,8
Svirijoen seutua Oniegameren
kaakkopäähän. Ikoi. 12
Itäkoillisessa sivussa.
A. Oniegameren halki päästä
päähän Poventsan linnan
seuduille Pluo. 23
Eelleen Anusselkosen
poikki Wuigo-joen suulle P. 4
Wuigojärven poikki
Ontojoen niskalle luo. 7
B. Ontojoen vartta mainitun
joen suulle Oniegalahden
lounaskaarteessa
Wienameren rannalla. Pkoi. 4,5
Eelleen nimitetyn lahden
länsirantaa Karjalan
Kemijoen suulle. P. 8
Eelleen Wienameren
länsirantaa Kantalahden
kupeelle. P. 10
Kantalahden lounasrantaa
Koutajoen suulle. Pluo. 12
Eelleen Nivajoen suulle
lahden perässä. P. 9
C. Kantalahden perästä
Imandra järven etelä-
lounasten päähän. Pkoi. 2
Imandrajärven halki
päästä päähän. Pkoi. 10
Eelleen tunturin poikki
Kuolajärven rannoille. luo. 3
Kuolajärven poikki
luode'rannalle. luo. 1,5
Eelleen Enarijärven
kaakkorannalle. luo. 10
Enarin rantoja järven
pohjaspäähän. Pkoi. 10
Eelleen Skora- ja Tenojoen
yhdyntä paikoille Utsujoen
pitäjän pohjassupussa. Pluo. 6
Länsiluoteisessa sivussa.