A. Turusta Naantaliin. Lluo. 1,3 1,9
Naantalista
Uuteen kaupunkiin. luo. 5 7,6
Uudesta kaupungista
Raumaan. P. 3,5 5,6
Raumasta Poriin. Pkoi, 3,9 6
Porista Kristiinaan. Pluo. 8,4 9,7
Kristiinasta Kasköön. luo. 1,3 3,8
Kasköstä Waasaan. Pkoi. 7,7 8,1
Waasasta Joensuuhun. luo. 6,7 8,7
Joensuusta Pietarsaareen. Pluo. 1,6 1,7
Pietarsaaresta Kokkolaan. luo. 2,5 5,4
Kokkolasta Braaheen. koi. 11,4 14
Braahesta Ouluun. koi. 5,7 8,4
Oulusta Tornioon. luo. 10,5 15,2
B. Torniosta Torniojoen
vartta Muoniohaaraan
asti. P. 14
Muoniojokea Muonio
niskaan ja
Kättösuantoon. P. 12
C. Eelleen Enaritunturin
poikki Karasjoen
(ja Enarijoen) päihin. Pkoi. 4,5
Eelleen Karasjoen ja
Enarijoen Tenojoeksi
yhdyntään. koi. 10
Eelleen Tenojokea
Skorajoen yhdyntään
Utsujoen pitäjän
pohjasperukalla. koi. 10
Sanoimma voivan Suomen kansan nykyistä asuntopaikkaa saareksi verrata ja millä ehdolla, sen näemmä seuraavasta näiden rajojen yhteenlaskusta, joka osottaa pitkältäkö itsekussaki sivussa on merta eli suurempia järviä, jokea, ja maataki.
Merta Jokea Maata Summa
Sivu P. W. P. W. P. W. P. W.
Eteläpuolinen 74 5 15 5 90
Itäkoillinen 90 5 4 5 25 120
Länsiluoteinen 69 5 46 4 5 120
Yhtehensä 234 5 66 29 5 330
Penik. = P. Wirst.= W.
Näitä rajoja pituuttansa myöten yhteen laskeissamme juuri ihmeeksi havatsimma eteläsivun alkuperäistä arveloamme myöten tekevän 90 penikulmaa 2 virstaa, itä-koillisen 119 penik. 5 v. ja länsiluoteisen 120 penik. 5 virstaa, joita lukuja emme olle hitaat oikasemaan, jotta tulivat täysikymmenluvulla 90 eteläsivu ja toisista kumpanenki 120 penik. pitkiksi. Näin koko rajasta, joka yltä ympäritse on 330 penik. täytetään 300 penik. meriltä, isommilta järviltä eli jo'ilta, eikä kun 30 penik. mannermaalta ja ei tätäkän, jos näillä maataipalilla löytyvät pienemmät järvet ja joet lukuun ottaisimma. Waan 300 on kymmenen kertaa suurempi kun 30, jonka tähden hyvin voimmaki Suomalaisten asuntomaata saareksi verrailla, samate kun mitä muutaki paikkaa, joka kymmeneltä puolelta olisi vesiltä piiritetty, vaan yhdellä manterehen liitettynä.
Emme kuitenkan ole näitä rajoja niin tarkon määrätä voineet, ettei selvää suomenpuheellista kansaa paikottain asuisi ulompanaki ja muukalaisia kansoja sisäpuolella, niin eteläsivussa C—rajan tienoilla ja itäkoillisessa pitkin pituuttansa, joissa kummassaki asukselee, missä Suomalaisia ulkopuolella, missä, jos kohta vähemminki, Wenäläisiä meidän puolella. Jälkimmäisen sivun pohjasimmassa päässä löydämmä taas Lapin kansan Suomalaisten seassa. Länsiluoteisen sivun B—rajoilla elää pitkin pituuttansa muutaman penikulman leveydeltä Suomalaisia Ruotsin alla kuuluvina ja sen lopulla Kättösuannolta alkain pistäksen itse Suomen aluettaki Könkämäjokea myöten Ruotsin ja Norjan väliin lähes 20 penik. pitkältä, vaikkei kun juuri muutamaisen leviältä. Mainitun sivun C—rajoilla tapaamme Suomalaisia ja Lappalaisia sekasin ja saman sivun B—rajoilla ikäskun eteläsivunki A—rajoilla löytyy taasen merirannoilla eräitä ruotsalaisia pitäjiä. Se myös pitää meidän nimittää, että tässä on koko Suomen kansa rajotettu, eikä erityisesti niin kutsuttu Suomen maa, jonka osa eteläsivusta, C—rajan kohdalta ja pian koko itäkoillinen sivu tulisi paljo sisämpänä käymään.
[Sanan Saattajota Wiipurista pyydämmä jossai lehdessänsä ilmottamaan, jos hänen paremmasta tiedostansa mitä erehdystä olisi eteläsivun C— ja itäkoillisen sivun A—rajojen nimissä tapahtunut ja sekä siltä että keltä hyvänsä toivomma muitaki oikasemia, erittäin virstaja penikulma määrissäki. Wienamerelle, jota myös Selti-mereksi ja Kemimereksiki sanotaan, taitais yhtähyvin sopia nimi Walkiameri. Oniegamerta sanovat paikon Sunkumereksi ja Poventsan mereksiki, vieläkö tuolla jotai muutaki nimeä olisi?]
Ennen tämän rajakirjotuksen peräti heitettyä mainitsemma, jäävän etelä sivulla Suomenlahden rannoille 2 Maaherran lääniä, Uuden maan ja Wiipurin läänin, länsiluoteisille suvulle 3 lääniä Pohjanlahta pitkin, Porin, Waasan ja Oulun läänin, viimmeksi nimitetty aina Lappiinki asti Pohjanlahden perältä ulottuva. Näiden kummallasi nimitetyillä sivuilla olevien läänien keskellä jääpi Turun lääni Suomen lounaskulmaan, Pohjanja Suomenlahden kainaloon ja siitä halki maan koillista suuntaa esinnä Hämeen lääni, sitte Mikkelin, sen jälkeen Kuopion ja tästä Pohjoseen päin kääntyen viimmen Kajaninki lääni.
Näiden itsekunki läänin rajoista emme tällä kerralla tee'kän parempaa selvää, sen vaan nimittäen, olevan Turun ja Porin lääneillä yhteisin Maaherran ja samate Oulun ja Kajanin lääneillä yhteisen, josta maaherroja Suomessa ei tule olemaan usiampaa kun 8, ollen läänejä 10.