Jo nimitetyistä kaupunkiloista ovat Turun lääniä Turku (13,500), Naantali (800) ja Uusi kaupunki (2000); Uuden maan lääniä Eiknäisi (1,500), Helsinki (11,000), Porko (3000) ja Lovisa (3000); Wiipurin lääniä Hamina (2000), Wiipuri (4000), ennen nimittämättömiä: Lappeenranta, Saiman rannalla (600), Käkisalmi (600) ja Sordavala (300), molemmat viimmimainitut Laatokan rannalla; Porin lääniä Rauma (2000), Pori (5000) ja ylempänä Tamperi (2000); Waasan lääniä Kristiina (2000), Kasko (700), Waasa (3,500) Joensuu (1000), Pietarsaari (1,500) ja Kokkola (2,500); Oulun lääniä Braahe (1,500), Oulu (5,000) ja Tornio (700). Ennen nimittämättömiä ovat Hämeen lääniä Hämeenlinna (2,300); Mikkelin lääniä Heinola (1000), Savonlinna (400); Kuopion lääniä Kuopio (2000) ja Kajanin lääniä Kajani (400).

Itsekunki kaupungin asukasten luku, jota nimen jälkisellä numerolla olemma kokeneet osottaa, ei niin ole kohdalleen voitu saada, ettei toisinaan tämä meidän osotuslukumme oikiasta varsinaisesta luvusta muutamilla sadoillaki isommissa kaupungeissa eroaisi. Wiimmeisestä viisimuotisesta väenarvosta on nyt viisi vuotta kulununnaki, jolla ajalla, semminki menneinä tautisina vuosina, on väenluku paljoki taitanut muuttauta. Tänä vuonna toimitetun väenarvon ilmitullen saamma tilan nähdä, joko paljonki näissä näin osotetuissa kaupunkien asukasten luvuissa olemma erehtynnä.

Kaupunkeja Suomenmaassa nimiönsä myöten on 29 ja jos entisen Taavitin kaupunginki, joka nyt on autiona, lukisimma, tulisi niitä täyteen kolmekymmentä.

* * * * *

Kun ihminen eli luontokappale eksyy suunnaltaan, ettei löydä mihinkän, vaan kiertelee yksiä jälkiään, sanovat Suomalaiset hänen olevan metsän peitossa. Ja sillon pitää lukea Isä meidän, Herra siunatkoon, Walmö Herra ja muita rukouksia, siitä seikasta päästä. Auttaisivatko minuaki, en voi arvata, vaan senlaiseen metsän peittoon jo lienenki joutununna. Sillä mieleni oli alusta, lähtiä Suomalaisten jälkiä alkukotiinsa, vaan poikkesin tieltä ja tulin kiertelemään Suomen metsissä, joita kaskipoltto, tervaruukki ja muu huoleton menetys eivät vieläkän ole voineet niin tykkynänsä hävittää, ettei niihin toisinaan peittäyisiki. Pitää siis tällä kerralla heittää toimeni, Suomalaisia alkupesäänsä seurata, sen tieten, jos konsa yrittäisinki, en kuitenkan pääsis ulos Suomesta, jonka monisataset järvet, joet, vuoret ja tunturit kyllä vuodenki pidättäisivät lähtöäni ja toinen eli kolmaski menisi muita seutuja, kyliä, pitäjiä ja kaupunkeja katsellessa taikka kirkkoja, seurakuntia, kihlakuntia, hippakuntia ja muita kuntia luetellessa. Ja niin aikanani, ennen pahemmin eksymättä ja peittäymättä, lopetan tämän aineeni mainion Ruotsalaisen Dumbomi nimisen viisaan tavalla, joka kerran saarnaamaan yrittäessä, eikä esipuheesta edemmäksi tullen, ilman pitempiä arveloita sihen päättiki saarnansa. Waan minkä olisin jo päällenki voinut kirjottaa, kirjotan vasta viimmesiksi sanoikseni:

Parturiunt montes, nascetur — ridiculus mus.

Horatius.

suomeksi:

Wuori se synnyttää, oli syntyvä — melkiä hiiri.

Satuja.