1. Susi ja Akka.
Susi näljissään juoksenteli kylän tienoilla ruokaa etsimässä. Niin muutamassa talossa kuuli äitin lastansa toruvan, uhkaamalla hukille työntää, ellei vaikenisi ja muuten olisi kauniisti. Susirukka odotteli kaiken päivän, vaan kuuli illalla äitin toisilla sanoilla lastansa puhuttelevan. "Ka niin lapseni, sano sillon äiti, en enää hukalle sua anna'kan, vaan jos hukka tulee, niin lyömmä kuoliaksi." Sen kuultua juoksi hukka tiehensä ja sano: "siinä tuvassa toista puhutaan, toista ajatellaan."
Toinen kieli, toinen mieli.
2. Kaksi Hevoista.
Ruuna ja tamma olivat yhdellä taipalella kuormavedossa. Waan tammalla oli raskaampi, ruunalla keviämpi. Niin muutamassa mäessä rukoili tamma ruunalta apua, ellei peräti uupuisi. Toisen ei auttaessa uupuki hän ja kuoli paikalla. Waan ajaja pani koko hänen kuormansa ruunan vedettää ja päälliseksi kuolleen tammansa irtikiskotun nahanki. Sillon sano ruuna: "Woi vaivanen, kun en toveriani ajallansa auttanut! Nyt on minulla koko hänen kuormansa vedettävä ja päälliseksi nahkaki."
Ellös kiellä killinkiä, taikka taalari menepi.
3. Talonhiiri ja Metsähiiri.
Talonhiiri kävi metsähiirtä tervehtimässä. Tämä hankki vieraallensa ruokaa, mitä parahinta löysi, koottuja jyviä, tähkiä, terhoja ja muuta senlaista. Toinen parempaan tottunut söi minkä vähäsen ja kysäsi: "tämmönenkö se teillä elämä ainaki on?" Sitte kuultuansa, ei paremmankan olevan, puhutteli hän toista taloon muuttamaan eikä nälkään kuolemaan metsässä. Lähtiki toinen toisella päivällä talonhiiren elämää katsomaan. Tämä vei hänen, isoon ruokapuotiin ja käski syödä, mitä mielensä teki. Waan hiirten parahallansa syödessä tuli väki puotiin. Talonhiiri kyllä sievästi lymyttihen loukkohon, vaan metsähiiri luullen jo viimmesen päivänsä tulleen, hyppäsi esinnä kauan pitkin seiniä ei tieten minne pistäytä piiloon. Kuitenki jäi hän väeltä havatsematta. Sitte väen viimmenkän puodista mentyä sano metsähiiri toiselle: "jää hyvästi taloinesi tavaroinesi ja kiitä vastaki onneasi, minä sitä en kaipaa, enkä kadehdi, enkä toiste toivottele." Ja niin läksi hän matkaan, vaikka kyllä toinen kielsi häntä yön selkään pitkälle taipalelle lähtemästä. Kotiin tultua kysy toinen metsähiiri: "hyväkö oli talonhiirellä elämä?" Tähän vastasi hän vanhalla sanalaskulla:
"Hyvä herroissa elämä, vaan on päälle vaarallinen, kanssa kaulalle kamala."
Suomen kansan Arvutuksta,