Jo tiirut tipahtelemi,
Purje'puut tomahtelevi,
Puraksihen purje'nuorat,
Mastot maiskahti merehen, 50
Purjehet putoelevi,
Hajoeli hattaroiksi,
Noiksi tuulen vietäviksi,
Ahavan ajeltaviksi.
Kaarlo kuulusa kuningas 55
Jo tunsi tuhon tulevan;
Jopa tässä lämmittävi,
Jopa riipi rinnuksia,
Housun nappia hosuvi,
Tullessa tulisen nuolen, 60
Teräsnuolen tellätessä.
Kaarlon kulkku kuivettuvi,
Kero käypi keltaseksi,
Parta vaahessa valuvi:
"Wenäläinen veikko rukka! 65
Anna vettä juoakseni,
Ostoa veroksi vettä,
Wenäläiseltä veroksi."
Wenäläinen vet sanovi,
Komarinta kolkkasevi: 70
"On vettä venosi alla,
Alla laivan lakkimista,
Juoa kulkun kuivanehen,
Apata halunalasen;
Wettä viljalta veroksi, 75
Kaarluelle kaunihille."
Kaarlo varsin vastoavi,
Mies paha pakaelevi:
"Werell' on vesi meressä,
Rannat Ruotsin raatoloita." 80
Jo on Kaarlo kahlehessa,
Sinisorkka silmuksessa:
"Wenäläinen veikko kulta!
Jätä Wielä heikko henki;
Emmä toiste tulle'kana, 85
Wasta saane'kan verolle."
Karku Kaarlolla tulevi,
Lähtö Ruotsin rohkialla,
Tullessa tulisen nuolen,
Kivileivän lentäessä, 90
Rautaharkon raastaissa.
Wanno vaikian valansa:
"Ennen kieli kirvotkohon,
Silmä päästä siirtyöhön,
Kun ma tänne toiste tullen." 95
Toisintoja. v. 1. L. K. k-kihin. v. 9. Piiterin v. v. v. 20, 21. Meren luotojen I. P. Atimo (Atamo) saaren. v. 24½; Kovat kostinsa asujat. v. 25 Leivotaan kivestä leipä, K. p. kalliosta. Rautaharkkoja rakenti, Terästikkuja tekevi. v. 38½ Ojenna ojentamatta, v. 42. J. järahtämähän. v. 44. Rautanuolet raastomahan. v. 50. M. maikasi (maikavi) m. M. maahan maiskoeli, v. 61. T. tempoessa. v. 62. K. k. kuivahtavi. v. 71. "O. v. venon perässä. Wett' on laivan laian alla." v. 79, 80. "Ei tunnu vesi veeltä, Wesi tuntuvi mereltä, Rannat Ruotsin raatoloilta." "Aion (Aivin) on vesi verellä, Ruotsin rannat raaviskoita, Myssypäit' on myllistetty, Lakkipäitä langeteltu, Pyöräpäitä pyöritelty." v. 81, 82. Jo on Kaarlo kaupunnissa, Pillomus on Piiterissä, v. 88. Läksi maalle marsimahan, Ruotsin maahan rohkiahan. v. 93. "Kieli suusta kirvotkohon."
Jälkimaine. Tämä laajalta Wienan läänissä laulettama runo ei ole jos sadan ja muutaman kymmenen vuoden vanha, sillä muusta Kaarlosta siinä ei liene'kän puhetta, kun mainiosta Ruotsin entisestä kuninkaasta, Kaarlo XII:stä. Urhollisimmia sotioita sama Kaarlo, olisiki hänen sodistansa enemmin lausetta, kun pienen kirjan veroksi, taikka suuremmanki tarpeeksi. Waan ne nyt syrjään heitämmä, sen ainoasti mainiten, hänen jo viidentoista vuoden vanhasta itsepäällänsä kuninkaaksi ruvettua esinnä kymmenkunta vuotta yhtäläisellä onnella sotineen ja kaikki vastustajansa voittaneen, siksikun somemman ajan tultua itsemuistettavassa Pultavan tappelossa (1709) Suurelta Petriltä, silloselta Wenäjän hallitsialta, voitettiin. Siitä sitte Kaarlo Turkkiin paennut viisivuotisen sielläolon perästä jälle kotimaahansa palasi, sitä vielä, muutaman ajan, taikka loppuunsa asti (1718) hallitseva, näin ylehensä 21 vuotta Ruotsissa kuningasna ollut. Koko tämä aika, liiatenki loppupuoli, oli Suomelle kovan surkia, onneton. Sillä jos lomittain vähä aika saatiinki rauhassa eleä, niin vietiin miehiä ulos, Ruotsiin, Juuttiin, Puolaan, Saksaan, Norjaan, Wenäjään ja Turkkiinki, kussa kullonki surmansa löytäviksi. Wielä kahden valtian alasna sillon Suomen kansa sattu usiasti toinen toistansa vastaan, ei erittäin tietystä syystä sotimaan. Siitä seki, että meidän kielellisillä runoilla, toisinaan äärettömästi kiitettiin ja ylistettiin, toisinaan suuresti alettiin, sorrettiin ja hävästiin yhtä Kaarloa. Mitä tappeloa nykysellä runolla erittäin tamoteltanee, lienee vaikia arvata'kana. Oli niitä sillon tappeloita, jos mitäki. Taisipa olla tämä joita kuita pienempiä pulmastelemisia, joissa Kaarlo ei itse ollu'kan, vaikka siitä hänen nimellänsä kerrotaan.
Sanoja, v. 4. Pillomus s. o. peto, turmio, surma; Piiterille; Pietarille, Pietarihin. v. 6. uhotellen; uhkaamalla. v. 17. ulapalle; aavalle merelle, v. 24. komantierat; päämiehet, v. 31. koroli; kuningas, v. 45. karpaso; vene, pursi, v. 47. tiirut; viilettimet, tyyrimelat. v. 61. tellätessä; teuotessa, kulkiessa, tempoessa. v. 63. kero, kita, nielu, nielasin. v. 74. apata; ottaa, vetää, särpää. v. 91. raastaessa; raadellessa, leikatessa, kaavitessa.
Kiitos Keisarille.