Satuja.
1. Sudet ja Lampaat.
Lampaat sutten kera sotien voittivat koirain avulla. Niin sudet hädässään laittivat airuen lampaille, rauhaa toivovansa, jonka vakuudeksi kumpanenki puolestansa työntäisi, koiransa lampaat, sudet pentunsa. Sihen anomukseen lampaat myöntyvätki toimessa, niin ikuisen rauhan tekeyvän. Waan sudenpennut lammasten keskellä vahvistuneina rupesivat uloamaan. Sudet äänen kuultua riensivät luoksi ja syyttivät pentujansa tapettavan, niin lampailta rauhan rikotuksi. Siitä nousi uusi sota, josta, koirain jo aikoja susilta syötyä, lammasraiskat, ehkä kyllä myöhään, havatsivat tuhmin tehneensä, koiransa susille annettua ja vielä näiden pentuja kasvatettua, jotka kilvoin manhempainsa kera nyt heitä surmatuksi auttivat.
Syy pahaa peljätä.
2. Koira ja Warjonsa.
Koira lihatönkäle suussaan rannalla juosten näki varjonsa vedessä, jonka luuli toiseksi koiraksi. Aina valmis, mitä syötävätä näki, puoleensa anastelemaan, piti nytki toisen hampaista lihapalanen tempoa, vaan sitä varten suunsa auasnut menetti polonen omanki eväänsä veteen.
Lähet pyytä pyytämähän, kato koppelo kotona,
taikka
Parempi palanen suussa, kun on kymmenen kylässä,
taikka