Ori iuku ilkiästi,
Ori'pässi oivanlainen,
Sulhasmiehen suuri aasi,
Lainattu lamuhevonen. 120
Oli kanssa kakkaroita,
Kyläsiä kymmenkunta;
Ne oli ehtinnä evääksi,
Kantanna Katajasuolta.
Sita min' en siinä tieny, 125
Liekö ollu liharaaja
Pantunaki Pahkamäestä,
Sen mä vaan sanoa taian,
Toki tunnenki toeksi,
Ettei siro sillä lailla 130
Kihlateillähän kävele,
Kutjustele kuuliaisissa.
Kummaksi en kuitenkahan,
Näitä sa'uksi sanoisi,
Mutt' oli oikenni outo, 135
Kun tuli tuhmasti tupahan
Oltuansa yön ylite,
Ehto hetken ensimmäisen:
Oli paitaki pahasti,
Helmat kanssa heilumassa, 140
Irti kaikki kauluksetki,
Pää vielä sitäi pahempi,
Hivustukka tuhrunnunna,
Kaikki kasvonsa liassa.
Wiimmen Penttinen perusti, 145
Tekepi tuon topra poika,
Saattapi sanan papille,
Romastille roimahousu.
Hyvä oli Hämäläinen
Ensimmältä eukostaki, 150
Isästäki, äitistäki,
Setästä sitäi parempi;
Iloissansa ilmotteli,
Kehu kuulten kyläkunnan.
Ei ollut iloa iäksi, 155
Miestä viikoksi moneksi;
Näkivät Jussin juovuksissa,
Hämäläisen höyräkässä,
Totta tuli toiset tuumat,
Purkupuheet pahimmat. 160
Jussi tahto juonitella,
Ei puhunut purkavansa.
Kaisa vaan vakuuttelepi:
"Ei minua millonkana
Wieä kanssasi vihille, 165
Paiskata papin etehen;
Mahot olla oikiassa,
Siveenä siinä siassa,
Saisit nyt tytön Savosta,
Kuulun Kaisan kumppaliksi." 170
Se Wielä sitäi pahempi,
Kun oli Paavo paleltua,
Ikäläinen ilkiäksi,
Lähtenynnä liehtariksi,
Jussille johattajaksi. 175
Jälkimaine. Tämä ei ketänä pahasti loukkaama eli häväsevä naururuno on jo ennen mainitun Iisakki Pieksiäisen tekemä Pielavedeltä. Emme tiedä, jos juuri tarvinneekan erityisiä selvityksiä; koemma kuitenki panna joitakuita.
W. 2. Kuonanperä on haukkumanimi ja v. 3. Waaraslahti kylän oikia nimi, johon Pielameden kirkolta pohjaista suuntaa tulee noin penikulman matka. Ilman itse Pielaveden pitäjä on Kuopion Maaherran lääniä noin kuuden penikulman päässä luoteista suuntaa Kuopion kaupungista. Halki pitäjän juoksee pohjasesta etelään kaksi, toinen toiseensa virtasella salmella yhdistettyä, suurempaa järveä Pielavesi ja Niilakka. Rajoina ovat pohjaspuolella Kiuruveden kappeli Iinsalmen pitäjätä, itää vasten Maaningan kappeli Kuopion pitäjätä, siitä etelään Karttulan kappeli samaa pitäjätä, eteläpuolella Rautalammin ja länttä vasten Wiitasaaren pitäjä. v. 20. Pohjaspuoli Pielavedestä kutsuu eteläpuoltansa, samatekun Rautalampia ja Laukkaanki pitäjätä, Hämeheksi, vaikka ei tule'kan varsinainen Hämeenmaa ennenkuu Laukkaan pitäjän perästä, Jyväskylästä. v. 21. Pahkamäki kylän (eli talon) nimi eteläpuolella Pielavettä. v. 30. Savolaisen s. o. miehen Savon puolelta. v. 33. Kyntöläisen s. o. pojan Kyntölän eli Kyntöahon talosta Nousianlahdelta. v. 37,38. Waris, Lehtomaa, nimiä. v. 39. Nuukkimahan s. o. ruukaamahan, muokkaamahan, parantamahan tavallisilla loihtokeinoilla, jotta saisi tyttö miehen mieltänsä myöten. Niin täällä kun muualla Suomenmaassa on rahvaassa taika, loihtimalla sulhoja saatavan tytöille. Tätä loihtimista sanotaan Lemmen nostoksi, koska Lempi esivanhempaimme pimiässä uskossa oli se haltia, joka tytöille muodon ja ihanuuden (lempeyden) anto, poikain mielet heidän puoleensa käännytti ja kaikista rakkauden asioista huolta piti. Loihtiat Lempeä nostaissa kylvettivät ja valelivat tyttöjä, lukivat pitkiä kehotuseli nostolukuja, rukoilivat Lempeä tytölle miehen tuomaan, jos jonkun erittäin nimitettävän eli yhteisesti. Useinki toimitettiin työ saunassa, vaan toisinaan muuallaki, lähtehillä, koskissa, muilla juoksevilla vesillä. Wastat tehtiin erinomasella huolella yhdeksän puun aineista, vielä pantiin toisinaan naavaa ja oudonlaisia pahkoja sisään. Usiasti olivat vanhemmat niin huolelliset tyttölapsestaan, että heti synnyttyä antovat Lemmen heille nostaa. Joko tarvinnee nimittäkän, että kaikki senlaiset toimet tyttöjen naimisonnesta ovat tyhjiä, mielettömiä taikoja, sitä pahempia, jos niillä jotai ilman Jumalan avutta voitettavan luullaan. Paras Lempi tyttärillä on, että ovat siviät käytöksissään, siistit elämässä, taitavat ja ahkerat töissään. v. 56,57 Narikka ja Kurikka erään renkimiehen haukkumanimiä. Lyhytkö lie ollut ja paksuläntä vartaloltaan, v. 82. Kesakkona s. o. kesäsaikona nousevilla pilkuilla kasvoissa. v. 86. Allasnaamat s. o. pitkänomaset naamaltaan, v. 93. vänttyrä s. o. kähnyt, kuhnus, ratus, jorus, hidas liikunnoillaan ja yrittämillään. Samanlaisia ovat sanat: junttnra, jänttyrä; kanttura, känttyrä, kinttura; venttura jne. v. 94. härän aisa, kankia, kääntymätön, sujumaton. v. 95. pallinaama, lihava kasvoiltaan. v. 100. ratuli, kuuliaiset, kihlajaiset, kättäjäiset (kihliäiset, kättiätset). v. 101. kuokkia, käydä eli olla kuokkavieraana (nurkkavilppana, nakurina, virrinä). v. 105. Lanpuoki, rahatasku, rahakirja, plonpuuki. v. 112. ketras, polviketra, ketaraluun paikka, v. 117. iuku, hirnu, v. 124. Katajasuo, talon eli kylän nimi, v. 132. kuuliaisissa, (k. v. 100) ratulissa, kihlajaisissa.
Suomen Kielestä.
(Sekasaatuja).