Iski silmänsä itähän,
Kattoi päin luotehesen: 15
Näki tähden taivahalla,
Pilkun pilvien raossa.
Wei hän tallihin hevosen,
Heitti heiniä etehen,
Levitteli verkalointa, 20
Sidotteli silkkivöitä.
Meni Ruotuksen tupahan,
Seisatteli oven suuhun,
Pysätteli partten päihin.
Haastoi Ruotus ruualtansa, 25
Tiuskas tiskinsä nojasta:
"Pese kättä, käy ruvalle,
Ruoki Ruotuksen hevosta."
Tahvanus on tallirenki,
Sano sanan Ruotukselle: 30
"En sinä pitkänä ikänä,
Kuuna kullan päivänänä,
Ruoki Ruotuksen hevosta,
Kaitte kiivan kankaria;
Itte Ruotus ruokkikohon 35
Tämän päiväsen perästä —
Näin mä tähden taivahalla,
Pilkun pilvien raossa;
Jo nyt on syntynyt Jumala,
Yliarmo auennunna." 40
Haastoi Ruotus rualtansa,
Tiuskas tiskinsä nojasta:
"Äsken on toet totesi,
Walehettomat vakasi,
Kun tuo härkä ammonepi, 45
Pääpönttö pölöttänepi,
Jok' on syöty mennä syyssä,
Toissa talvena tapettu,
Liha syöty, luut jätetty,
Kesi kenkinä pidetty, 50
Talvikausi tallaeltu."
Nousipa härkä ammomahan,
Pääpönttö pölöttämähän;
Nousi hännin häilymähän,
Sorkin maata sotkemahan. 55
Tahvanus on tallirenki,
Hän sanoi sanalla tuolla:
"Onko jo toet toteni,
Walehettomat vakani? —
Nousipa härkä ammomahan, 60
Pääpönttä pölöttämähän;
Jo on syntynyt Jumala,
Yliarmo auennunna."
Haastoi Ruotus rualtansa,
Tiuskas tiskinsä nojasta: 65
"Äsken on toet totesi,
Walehettomat vakasi,
Kun tuo kukko laulanepi,
Kanan poika kajahtanepi,
Jok' on paistina vadissa, 70
Liha voilla voideltuna,
Höyhenillä höyhkenillä,
Jäsenillä järkkäneillä."
Nousipa kukko laulamahan,
Kanan poika kajahtamahan, 75
Luillansa luhisemahan,
Höyhenillä höyhkimähän,
Kynsin maata kaapimahan,
Siivin sillat pyyhkimähän,
Isännän ilolliseksi, 80
Emännän elolliseksi.
Lauloi kukko kujahutti,
Kanan poika kajahutti,
Kukko kuuelta sanalta,
Kanan poika kahdeksalta. 85
Tahvanus on tallirenki,
Hän sanoi sanalla tuolla:
"Jo nyt on toet totein,
Walehettomat vakani;
Nousipa kukko laulamahan, 90
Kanan poika kajahtamahan,
Jo on syntynyt Jumala,
Yliarmo auennunna."