Juonas Skytte, nikkari, Saksanmaalta, Braahen ensimmäisen Porimestarin
Korten seurassa tullut. Hänestä levesi Skytten suku Suomeen.
Hansin Forbus, mainitun Korten kirjottaja.
Matti Koisala, Salon kylästä, nykysin Kosanterin suvun esi'isä.
Pietari Kello, Kellon kylästä Iistä. Nimen vaihtovat perilliset
Kelliiniksi.
Gustau Öörni, Saksasta tullut, Korten neuloja, sitte Raatimies
Braahessa. Öörniläisten sukuisä..
Antti Alffi, Korten tynnyriseppä, Saksasta.
Junelius eli Junninen, Junnilan talosta, Wihannin kappelista.
Myöhemmin tuli monta muuta sukua, niinkun Krankka 1670, Karleeni,
Kokkolasta, vaan Saksalaisista esi-isistä, 1695, Jurvelius, Oulun
Porimestarin poika, Niska, Hourula eli Houreeni, Kinnunen eli
Kindmanni, ynnä muita. Waan muita leviämpinä ovat aikoinansa olleet
ja osittain ovat vieläki Braahessa suvut: Alholma, Bergi, Bogmanni,
Branderi, Durkmanni, Ervasti, Forbus, Freitagi, Friimanni, Hedmanni,
Holma, Jurvelius, Kaisula, Karleeni, Kröögeri, Lakke, Lanki, Laureus,
Montiini, Nordbergi, Sepilius, Sovio eli Sovelius ja Öörni.
Kirkollisista asioista.
Sanotaan jo v. 1622 jonkunlaisen kirkkorakennuksen Braahen paikalla syntyneen, joka kuitenki mahto olla kovin kehno, koska ei täyttä kolmekymmentä vuotta myöhemmin, taikka v. 1651, uusi puukirkko laitettiin, joka vieläi seisoo. Siinä on pönttö tammesta monilla kuvaveisteillä, jotka Franskan maasta tullut, Oulussa asuva kuvaveistäja, Mikko Mikon poika Balti, Porimestari Korten kululla ja toimittamalla v. 1655 laitti. Toisia kuvaveistejä löytyy kuorissa, Altarin vaineilla, akkunain päällisillä ja muualla kirkossa, joita sama Porimestari ja muutki, niinkun Tulli-päällys Kaarlo Krankka, Raatimies Henrikki Forbus, Porvari Henrikki Groo, Mikko Pertunpoika, Kaarina Aukteritar ja Juhana Mikonpoika vuosina 1669, 1670 ja 1673 teettelivät.